Yskä on oire

Tavallisin yskä lähtee yskimällä, sanovat asiantuntijat. Harvinaisemmat yskän syyt on aiheellista tutkituttaa lääkärillä.

Ensin kurkku karheutuu, sitten menee nenä tukkoon. Pian alkaa köhä. Flunssaoireiden ilmestyessä pitäisi levätä, mutta kutiava ja ärsyttävä yskä vie yöunet ja hermot.

– Yskä ei ole sairaus, vaan aina oire jostakin. Yleisin köhimisen syy on flunssa, muistuttaa apteekkari Tarja Heikkinen Pellon apteekista.

Flunssan alkuvaiheessa yskä on yleensä kuivaa ja kutisevaa, jonka jälkeen lima alkaa vasta irrota yskittäväksi. Usein kurkkua kutittaa. Eniten yskittää, kun asento vaihtuu, eli aamulla ylös noustessa ja illalla makuulle mennessä.

Aikuinen saattaa sairastua flunssaan muutamia kertoja vuodessa, mutta vuosien välillä voi olla eroja: joinakin vuosina se ei tule kertaakaan, toisina saattaa tulla useampi peräjälkeen. Lapset sen sijaan saattavat potea nuhakuumetta jopa kahdeksan kertaa vuoden mittaan. Viruksen aiheuttaman flunssan ja siitä johtuvan yskän sesonkeja ovat koulun aloitusaika, alkutalvi ja sydäntalvi.

– Allergiakausi on myös oma piikkinsä. Yskä johtuu silloin siitä, että lima valuu nenänieluun ja saa yskärefleksin laukeamaan. Silloin yskää voi aiheuttaa myös allerginen astmaoireilu, sanoo Paula Kauppi, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä.

Yskän monta syytä

Virusinfektion aiheuttamalle tavanomaiselle nuhakuumeelle on ominaista lämpöily, yskä ja nuha. Sairaus paranee itsestään. Infektiotaudeista mykoplasmassa oireena on usein sitkeä ja pitkittynyt yskä. Mykoplasmaa tutkitaan vasta-aineiden avulla, ja sitä hoidetaan antibioottikuurilla.

– Sairaus esiintyy usein infektiokaudella epidemioina, Kauppi kertoo.

Influenssan tavallisia vaivoja ovat korkea kuume sekä huomattavan sairas ja voimaton olo, mutta oireisiin voi kuulua myös yskä. Oireet tulevat nopeasti, ja kuume nousee korkeaksi muutamassa päivässä. Jos lisäksi hengitys tuntuu vaivalloiselta, kyseessä voi olla keuhkokuume.

Tupakointi aiheuttaa köhää, ja passiivinen tupakoitsijakin voi saada esimerkiksi hengitystieoireita.

Yskää ja limaisuutta sauhuttelijat kutsuvat itsekin tupakkayskäksi.

– Tavallisin tupakoitsijan vaiva on krooninen bronkiitti. Tupakointiin saattaa liittyä myös keuhkoahtaumatautia tai astmaa, joka aiheuttaa hengityksen vinkumista ja hengenahdistusta, Kauppi luettelee.

Keuhkoahtaumassa keuhkojen suorituskyky vähenee pysyvästi ja hengittäminen tuntuu vaikealta. Tämä näkyy usein vartalon mallissakin: keuhkot näyttävät ulospäin pullistuneilta. Apteekkari suositteleekin sauhuttelijoille tupakoinnin lopettamista tai vähentämistä, jotta nämä säästyisivät pysyviltä keuhkovaurioilta.

– Jotkut lääkkeet, kuten beetasalpaajat, voivat pahentaa astmaan liittyvää yskää. Myös verenpainelääkkeistä vanhakantaisimmat, niin sanotut ACE-estäjät, voivat olla yskän taustalla. Lääkäri voi vaihtaa lääkkeen toiseen, mikäli se ei sovi vaan aiheuttaa yskää, Kauppi sanoo.

Tiedetään myös, että esimerkiksi reuman hoitoon käytettävä lääke, metotreksaatti, voi aiheuttaa yskää ja keuhkomuutoksia. Harvinaisempia yskän aiheuttajia ovat muun muassa keuhkofibroosi ja keuhkosyöpä.

– Tästä syystä tupakoitsijan yskää tutkittaessa olisi tärkeätä ottaa keuhkokuvat.

Hinkuyskää tavataan ani harvoin. Siihen kuuluu poikkeuksellisen kova yskä, jossa jopa kylkiluita voi mennä poikki.

Yskä voi myös niin sanotusti jäädä päälle, vaikka ohi menevä infektiosairaus sinänsä olisikin jo selätetty, eikä yskän taustalta ole löytynyt muuta pitkäaikaista sairautta. Hoidoksi määrätään yksinkertaisesti yskimisen lopettaminen.

– Yskiminen ärsyttää limakalvoja, ja siksi yskä ei vain lopu ja jää refleksiksi. Tällainen vaiva ei kuitenkaan ole kovin yleinen, Kauppi täsmentää.

Lievitystä yskään

Yleensä tavallinen, viruksen aiheuttama yskä paranee hoitamattakin ajan mittaan. Köhiminen voi kuitenkin tuntua rasittavalta, ja siihen mielellään hakisi lievitystä.

– Itsehoidoksi suosittelen lämmintä nestettä, sillä se ohentaa limaa helpommin yskittäväksi. Vanha kunnon lämmin mehu ja tee ovat siis edelleen päteviä lääkkeitä lievittämään köhää, Heikkinen neuvoo.

Useimmin flunssakausi jyllää talviaikaan, jolloin sisäilma on erityisen kuivaa. Myös se lisää yskänärsytystä. Monet saavat apua ilmankostuttimesta olo- tai makuuhuoneessa.

Yöunta häiritsevää köhää voi saada vähennettyä nukkuma-asentoa säätämällä. Olo helpottuu, kun sängyn päätyä nostetaan ylemmäs. Kauppi muistuttaa, että korkealla tyynykeolla saa vain niska-hartiaseudun kipeäksi. Yleensä astmaa sairastavan yöyskä on merkkinä riittämättömästä lääkityksestä.

Jotkut potilaat voivat saada apua yskänlääkkeistä.

– Kuiva yskä ei puhdista hengitysteitä vaan kertoo siitä, että hengitysteissä on jotain ärsyttävää. Turha yskiminen saattaa ärsyttää hengitysteitä ja aiheuttaa lisää yskänpuuskia sekä turvotusta ja ahtautumista hengitysteissä. Jos yskä vain ärsyttää, häiritsee yöunta ja aiheuttaa lihaskipuja, sitä kannattaa hillitä, Heikkinen opastaa.

Ärsytysyskään voi ottaa kodeiinia tai dekstrometorfaania sisältäviä lääkkeitä.

– Limaa irrottavien yskänlääkkeiden tehoa sen sijaan ei ole laajasti tutkittu, eikä niistä ole kovin tarkkaa tutkimustietoa.

Jotkut potilaat tuntevat saavansa niistäkin silti apua. Astmaa sairastavalle ei kuitenkaan suositella yskänärsytystä hillitseviä lääkkeitä.

– Mikään ei tietenkään estä käyttämästä yskänlääkkeitä. Tosin höyryhengitys on vähintään yhtä tehokas hoitomuoto. Se helpottaa liman nousemista ja sen yskimistä, Paula Kauppi kertoo. Hän neuvoo ottamaan höyryhengityshetkiä vaikka suihkussa, jonka kesto on muutamia minuutteja.

– Kiehuvasta vedestä nousevaa höyryä ei kannata ryhtyä hengittämään palovamman vaaran takia. Ainakin veden pitää antaa hiukan jäähtyä ensin.

Keuhkoahtaumataudissa limaa ohentavaa yskänlääkettä käytetään erityistesti pahenemisvaiheiden hoidossa. Lääke tekee limasta juoksevampaa, jolloin sen yskiminen ulos on helpompaa. Keuhkosyövässä ja -fibroosissa puolestaan käytetään yskänärsytystä hillitseviä lääkkeitä muun hoidon tukena helpottamaan oireita.

Lisää tietoa:

Onko yskä allergiaa tai astmaa?

Pisimmillään tavallinen flunssa kestää kaksi–kolme viikkoa. Jos yskä pitkittyy, taustalla saattaa olla jotakin muuta vaivaa, Kauppi määrittelee.

Jos yskä on kestänyt yli kolme tai neljä viikkoa tai jos yskän seuralaisena on neljä–viisi päivää kestävä kuume, onkin syytä käydä lääkärin juttusilla.

Kaupin mukaan aikuisten pitkittyneen eli kroonisen yskän tavallisimpia syitä ovat astma tai krooninen bronkiitti eli keuhkoputkentulehdus. Astmaa sairastaa noin yhdeksän prosenttia suomalaisista. Muita yskää aiheuttavia vaivoja voivat olla poskiontelontulehdus tai refluksitauti eli tila, jossa hapanta mahanestettä nousee ruokatorven puolelle ja saa yskimään. Pitkään jatkuneen yskän taustalla saattaa olla myös allergiaa.

– Aina yskä ei johdukaan keuhkojen tai keuhkoputkien tilasta, vaan ylähengitysteistä. Jos flunssa kuitenkin pitkittyy joka kerta, tilanne voi kieliä alkavasta astmasta.

Potilas saattaa käydä yli kymmenenkin kertaa infektio- tai flunssakierteensä takia lääkärissä, jolloin on syytä ainakin tutkia astman mahdollisuus etenkin, jos hengitys vinkuu. Usein astman ensioire on yskä, eikä välttämättä esimerkiksi hengenahdistusta tunnu lainkaan. Aikuisten astmasta noin puolet liittyy allergiaan. Allergista astmaa sairastavat saavat esimerkiksi kevään siitepölyaikaan yskäoireita.

– Astmaoireita ovat pitkittyneen yskän lisäksi hengenahdistus ja tukkoinen olo sekä limaisuus. Yskä rasituksessa ja yöllä ovat tavallisia oireita, Kauppi tarkentaa.

Teksti Susanna Haanpää
Asiantuntijoina apteekkari Tarja Heikkinen, Pellon apteekki sekä keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Paula Kauppi, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri

Julkaistu Terveydeksi! 3/2012