‹ Takaisin

Terveys  |  25.03.2019   |  Anna Kauhala   |  Kuvat: iStockphoto

Elimistön hälytysmerkki

Matala-asteinen tulehdus vaivaa jopa satojatuhansia suomalaisia. Sillä on yhteys sydän- ja verisuonitauteihin, diabetekseen ja jopa masennukseen. Mistä oikein on kyse?

1. Hälytys elimistössä

Hiljaisesta tulehduksesta puhutaan paljon. Kyseessä ei kuitenkaan ole sairaus, vaan pikemminkin elimistön hälytysmerkki.

– Elimistössä on itse asiassa kahdenlaista tulehdusta, joista toinen on hyväksi meille ja toinen ei, yleislääketieteen erikoislääkäri Ari Rosenvall sanoo.

Infektiotautien yhteydessä tulehduksen tarkoitus on karkottaa elimistöstä haitalliset mikrobit. Se on siis elimistön tapa puolustautua.

Hiljainen tulehdus taas on pitkittynyt tulehdus. Siinä tulehdusarvo CRP on koholla ilman selkeää syytä. Se kertoo, että kaikki ei ole kehossa hyvin.

2. Salakavalasti oireeton

Hiljaista tulehdusta ei voi varmasti itse havaita, eikä se varsinaisesti oireile. Koholla oleva kolesteroli­ ja verenpaine voivat kuitenkin kertoa myös hiljaisesta tulehduksesta, sillä ne liittyvät samoihin huonoihin elintapoihin kuin hiljainen tulehduskin.

Matala-asteinen tulehdus mitataan verestä herkällä CRP-testillä. Herkkä CRP mitataan yleensä silloin, kun halutaan selvittää ihmisen riskiä sairastua sydänsairauteen.

3. Monen sairauden taustalla

Tarkkaan ei tiedetä, mitä matala-asteinen tulehdus tekee meille. Se kulkee kuitenkin käsi kädessä ainakin sydän- ja verisuonitautien ja kakkostyypin diabeteksen kanssa, Rosenvall sanoo.

Mikäli elimistössä jyllää hiljainen tulehdus, se ei kuitenkaan vielä tarkoita, että ihmisellä on sepelvaltimotauti. Se pikemminkin ennustaa todennäköisyyttä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Näitä tauteja siis on keskimääräistä enemmän ihmisillä, joilla on myös matala-asteinen tulehdus.

Toinen sairaus, jolla on selvä yhteys hiljaiseen tulehdukseen, on kakkostyypin diabetes.

– Näissä sairauksissa kehon kudoksista ja soluista löytyy tulehduksen merkkejä, vaikkei elimistössä ole selvää tulehdusta, Rosenvall sanoo.

Sepelvaltimotaudissa tulehdussolut sijaitsevat verisuonten seinämissä. Ylipainoisilla niitä taas on rasvakudoksessa, josta suuri osa voi olla tulehtunutta kudosta. Ylipaino onkin matala-asteisen tulehduksen riskitekijä. Tulehdus voi sijaita myös suolistossa.

Hankalaksi asian tekee se, että elimistö ja ihmisen terveys ovat kokonaisuus. Kaikki on yhteydessä kaikkeen.

Ei olekaan täysin selvillä, aiheuttaako matala-asteinen tulehdus sairauksia vai liittyykö se ylipäätään epäterveellisiin elämäntapoihin, jotka johtavat kakkostyypin diabeteksen ja sepelvaltimotaudin kaltaisiin rappeutumissairauksiin.

– Rappeutumissairaudet kertovat, että jotkin elimistön kudokset vanhenevat nopeammin, Rosenvall sanoo.

Hiljainen tulehdus siis ikäännyttää.

4. Vaikuttaa myös mieleen?

Kehon lisäksi hiljainen tulehdus saattaa vaikuttaa mieleen, sillä masennusta on muita enemmän sepelvaltimotautia ja kakkostyypin diabetesta sairastavilla ihmisillä. Hiljainen tulehdus liittyy myös uniapneaan. Uniapnea taas lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitautiin sekä masennukseen, jotka kaikki ovat yhteydessä myös hiljaiseen tulehdukseen.

Jottei asia olisi liian yksinkertainen, myös suoliston mikrobit voivat vaikuttaa hiljaisen tulehduksen kehittymiseen. Mikäli suoliston bakteerikanta on monipuolinen ja terve, niin on usein elimistökin. Suoliston heikentynyt mikrobisto on liitetty muun muassa ylipainoon, jolloin rasvakudoksessa on paljon tulehdussoluja. Huonosti voivalla suolistolla voi myös olla yhteys muun muassa masennukseen.

Matala-asteinen tulehdus lisää myös riskiä sairastua esimerkiksi paksusuolen syöpään ja keuhkoahtaumatautiin.

5. Epäterveellisesti elävien vaiva

Vaikka hiljaista tulehdusta ei voi itse määrittää, monesta asiasta voi päätellä, onko riskiryhmässä.

Ylipaino, tupakointi, vähäinen liikkuminen, runsas alkoholin käyttö ja epäterveellinen ruokavalio altistavat hiljaiselle tulehdukselle.

– Paljon tyydyttynyttä rasvaa, sokeria ja vaaleita viljoja sisältävä ruokavalio nostaa elimistön CRP-arvoja. Samoin vaikuttaa liikkumattomuus, Rosenvall sanoo.

Rasvakudoksesta vaarallisinta ovat vyötärölle kertyneet kilot. Myös liian vähäinen uni ja stressi vaikuttavat. Väestötutkimuksissa on löydetty myös yhteys hiljaisen tulehduksen ja heikon ekonomisen aseman välillä. Se selittyy mahdollisesti ruokavalion ja elintapojen kautta.

Perintötekijätkin vaikuttavat. Geenit määräävät, kuinka helposti CRP:tä muodostuu elimistössä. Joillain se nousee helpommin kuin toisilla.

6. Ehkäistävissä elintavoilla

Vippaskonstia hiljaisen tulehduksen ehkäisemiseen ei ole, Rosenvall painottaa.

Yksinkertainen ohje on elää terveellisesti. Ihan ensimmäiseksi kannattaa tumpata tupakka ja pitää paino normaaleissa lukemissa tai karistaa ylimääräiset kilot. Laihtuminen normaalipainoon parantaa CRP-arvoa. Kun laihtuu, tulehtunut rasvakudoskin vähenee.

Seuraavaksi kannattaa vähentää istumista ja alkaa liikkua säännöllisesti, sillä liikkumattomuus nostaa tulehdusarvoja.

Terveellinen ja monipuolinen ruokavalio­ pitää elimistön terveenä. Ravinto vaikuttaa ihmiseen monella tavalla ja samat asiat, jotka nostavat CRP-arvoa, altistavat myös sydän- ja verisuonitaudeille ja kakkostyypin diabetekselle. Hyvä ohjenuora ovat ravitsemussuositukset ja pohjoismainen ruokavalio, joka on tutkitusti hyväksi terveydelle.

Kun kovat rasvat vaihtaa pehmeisiin, riski­ sairastua sydäntauteihin pienenee. Tyydyttynyt­ rasva sisältää huonoa LDL-kolesterolia, joka kertyy verisuonten seinämiin. Verisuonten seinämiin syntyy näin tulehdus. Se nostaa CRP-arvoa, ja koholla oleva CRP-arvo lisää riskiä verisuonien tukkeutumiseen. Pahimmassa tapauk­sessa siitä seuraa sydäninfarkti.

Voi, rasvaiset maitotuotteet, punainen liha ja kookosöljy kannattaa siksi korvata pehmeillä kasviöljyillä, pähkinöillä, avokadolla ja rasvaisella kalalla, joka sisältää paljon omega-3-rasvahappoja. Niiden on osoitettu vähentävän hiljaista tulehdusta ja sydäntautien riskiä.

Vaaleiden viljojen ja sokerin sijaan kannattaa valita täysjyväviljoja ja kasviksia. Monipuolinen ruokavalio on tärkeä myös suoliston mikrobien hyvinvoinnille. Kun ne voivat hyvin, ihminenkin on terveempi ja hiljainen tulehdus vähenee.

7. Terveydentilan mittari

Hiljainen tulehdus on mittari, jolla voidaan mitata ihmisen yleistä terveydentilaa. Jos CRP-arvo on koholla, tärkein tavoite ei siksi ole sen laskeminen vaan terveyden parantaminen. Tulehdusarvo laskee siinä samalla.

Jos kehossa jyllää hiljainen tulehdus, se kertoo, että jotain on luultavasti joko pielessä tai menossa pieleen. Siksi seuraavaksi selvitetään, millainen ihmisen terveydentila muuten on. Hiljainen tulehdus ei yksin aiheuta esimerkiksi sepelvaltimotautia, mutta jos verenpaine ja kolesteroli ovat tulehdusarvojen lisäksi koholla, riski alkaa olla todellinen.

– Tärkeää ei ole se, mitä matala-asteiselle tulehdukselle tapahtuu. Tärkeää on se, mitä tapahtuu terveydelle, Rosenvall muistuttaa.

Julkaistu: Terveydeksi! 1/2019

Apteekki

APTEEKKIHAKU