Tärkeä tiedote   |  14.03.2024  Rikkivaseliinivoidetta syyhyn hoitoon valmistavat apteekit

‹ Takaisin

Terveys  |  28.07.2021   |  TARU VANHALA   |  INGIMAGE

Hepatiitin ABC

Virusten aiheuttamat maksatulehdukset tappavat vuosittain yli miljoona ihmistä. Mitä eroa on eri hepatiiteilla? Kuka voi saada tartunnan?

B- ja C-hepatiitti tappavat maailmassa vuosittain 1,34 miljoonaa ihmistä – enemmän kuin HIV, malaria ja tuberkuloosi yhdessä. Ne aiheuttavat myös 80 prosenttia kaikista maksasyövistä.

Maailman hepatiittipäivä 28.7. on yksi neljästä Maailman terveysjärjestön (WHO) virallisesta tautitietoisuuspäivästä. Järjestön tavoitteena on virushepatiittien eliminointi vuoteen 2030 mennessä.

A-hepatiitilta voi suojautua rokotteella

 A-hepatiitti -tartunnan voi saada lomamatkalla kuka tahansa. Huonon hygienian maissa yleinen virus tarttuu helposti ulosteiden ja likaisten käsien kautta. Tartunta on mahdollinen saada jo pienestä määrästä virusta, kosketus ovenkahvaan riittää. Tyypillisiä tartuntalähteitä ovat huonosti kypsennetyt äyriäiset ja likainen juomavesi ja jääpalat.

Hepatiitti A:han sairastuu vuosittain arviolta 1.4 miljoonaa ihmistä. Tauti on harvoin tappava, mutta se voi johtaa pitkäaikaisiin terveysongelmiin. A-hepatiitilta voi tehokkaasti suojautua rokotteella. Kahden pistosen rokotussarja antaa elinikäisen suojan virukselta.

Hepatiitti-A:n ensioireita ovat ruokahaluttomuus, pahoinvointi, kuume ja vatsakipu. Muutaman päivän kuluessa ensioireista iho ja silmän kovakalvot muuttuvat keltaisiksi. Tauti vaatii harvoin sairaalahoitoa ja se paranee lähes aina 2–4 viikossa ilman jälkitauteja. A-hepatiittiin sairastunut ei jää viruksen kantajaksi.

 Suomessa A-hepatiittitartunnat ovat melko harvinaisia. Viime vuonna tartuntarekisteriin ilmoitettiin vain 12 tapausta.

B-hepatiitti voi jäädä krooniseksi

B-hepatiitti tarttuu suojaamattomassa seksissä ja veren välityksellä, esimerkiksi likaisten tatuointi- ja lävistysvälineiden kautta.

Akuutti hepatiitti B:n aiheuttama maksatulehdus on varsin lievä, mutta tartunnan saaneista 3–5 prosenttia jää kroonisiksi viruksen kantajiksi. Heistä joka viides saa maksakirroosin, jos infektiota ei todeta eikä viruslääkettä anneta. Kirroosi nostaa maksasyöpäriskin jopa 100-200 kertaiseksi. 

B-hepatiittivirusta ei voida poistaa maksasta lääkehoidolla. Lääkehoidon tavoite on vähentää virusten määrää ja siten estää kroonisen tulehduksen, maksakirroosin ja maksasyövän kehittymistä.

B-hepatiitti -virusta kantaa noin kaksi miljardia ihmistä ympäri maailmaa. Monissa kehitysmaissa lapsi saa tartunnan äidiltään jo raskauden tai synnytyksen aikana. Krooninen hepatiitti-B -infektio WHO:n arvion mukaan on 240 miljoonalla ihmisellä.

Suomessa raportoitiin vuonna 2020 kroonisia hepatiitti B -tartuntoja raportoitiin 160 kappaletta, akuutteja hepatiitti-B:n aiheuttamia maksatulehduksia tilastoitiin neljä kappaletta. Valtaosa (84 %) tartunnoista todettiin ulkomailla syntyneillä.

B-hepatiitti on viimeisten 20 vuoden aikana harvinaistunut Suomessa. Tähän on vaikuttanut matkailijoiden lisääntynyt rokotetietoisuus ja riskiryhmien laajat rokotukset, sekä pistämällä huumeita käyttävien parantunut mahdollisuus vaihtaa neulat ja ruiskut puhtaisiin.

B-hepatiittia vastaan on olemassa tehokas rokote. Kolmen pistoksen rokotussarja antaa tämänhetkisen tiedon mukaan yhdeksälle kymmenestä elinikäisen suojan tartunnalta.

C-hepatiitti voidaan hoitaa lääkkeillä

C-hepatiitin kantajia maailmassa on WHO:n arvion mukaan noin 71 miljoonaa ja sen aiheuttamaan infektioon kuolee vuosittain lähes puoli miljoonaa ihmistä. Suomessa C-hepatiitin kantajien määräksi arvioidaan 22 000, joista valtaosa on pistoshuumeiden käyttäjiä.

Hepatiitti-C tarttuu veren kautta. Kaikista C-hepatiitti tartunnan saaneista 70 prosenttia jää kroonisiksi viruksen kantajiksi. Heistä joka kymmenelle kehittyy maksakirroosi 20 vuoden sisällä tartunnasta.

Hepatiitti-C:tä vastaan ei ole rokotetta, mutta sitä voidaan hoitaa tehokkaasti lääkehoidolla. Jopa 90 prosentilla 2-3 kuukauden mittainen tablettihoito onnistuu ja virus poistuu elimistöstä.

Hepatiitti C -vasta-aineiden esiintyvyys huumeita pistämällä käyttävien keskuudessa on Suomessa erittäin korkea, arviolta kolme neljästä käyttäjästä on saanut tartunnan. Korkeasta esiintyvyydestä johtuen tartuntojen vähentäminen tässä ryhmässä ei onnistu yksinomaan ruiskujen ja neulojen vaihtoohjelmilla.

Apteekki

APTEEKKIHAKU