Terveys | 28.07.2025 | TIINA LAANINEN | ISTOCK
Kihdistä kärsii yhä useampi, moni tietämättään
Kihdin ensioire on usein äkillisesti kipeytyvä jalkaterä, mutta kipu voi iskeä myös esimerkiksi nilkkaniveleen. Varmaa diagnoosia on kuitenkin mahdoton tehdä itse.
Aamuyöllä unesta herättävä jalkaterän tai yksittäisen nivelen kipu viittaa kihtiin. Vaikka isovarpaan tyvinivelen tulehdus on varsin yleinen kihtioire, kihti voi ilmaantua yhtä hyvin esimerkiksi polvi-, lonkka- tai olkaniveleen tai sorminiveliin. Jos kihti ilmaantuu ensimmäisen kerran, sitä on mahdotonta tunnistaa varmaksi itse, koska toisinaan oireet ovat samankaltaisia kuin vaikkapa nivelreumassa.
Kihti voi aiheuttaa kivun lisäksi turvotusta, ihon punoitusta ja ihon alle kudoksiin ilmaantuvia kihtikyhmyjä. Lääkäri varmistaa diagnoosin yleensä ottamalla neulalla nivelnesteestä näytteen, jossa voi erottaa mikroskoopilla niin sanottuja kihtikiteitä. Potilaalta otetaan myös tulehdusarvot eli CRP ja lasko sekä poissuljetaan muita reumasairauksia.
Verikokeella selvitettävä uraattiarvo kannattaa tavallisesti selvittää vasta akuutin tilanteen jälkeen, koska akuutissa vaiheessa tulos voi olla matala, mikä vaikeuttaa diagnostiikkaa.
Miksi kihti yleistyy kaiken aikaa?
Tämä liittyy elintapoihimme. Kihtiin sairastumisen riskiä lisäävät lihavuus, liiallinen alkoholinkäyttö ja epäterveelliset elintavat. Esimerkiksi ylipainoisten määrä länsimaissa on kasvanut jo vuosikymmeniä.
Sairauksista kihdin riskiä lisäävät munuaisten vajaatoiminta, kakkostyypin diabetes ja verenpainetauti. Nämä sairaudet ovat nykyään varsin yleisiä, mikä lisää myös kihtiä.
Miten kihtiä voi hoitaa itse?
Lievä kihti rauhoittuu usein kotikonstein. Omahoito perustuu tulehduskipulääkkeisiin, lepoon ja paikalliseen kylmään eli esimerkiksi kylmäpussin pitämiseen kipualueella. Tulehduskipulääkkeeksi sopivat tuotteet, joissa vaikuttava aine onesimerkiksi ketoprofeiini tai ibuprofeiini. Sen sijaan asetyylisalisyylihappoa sisältävät lääkkeet pahentavat kihtiä. Kun tilanne on akuutti, liiallista lämpöä, kuten saunassa käyntiä, kannattaa välttää.
Vaikka oireet saisi rauhoittumaan kotona, kannattaa akuutin tilanteen jälkeen ottaa yhteyttä terveyskeskukseen tai hakeutua reumatologin vastaanotolle jatkotutkimuksia varten.
Millaista hoitoa lääkäri voi määrätä kihtiin?
Mikäli kotikonstit eivät auta, ja kipu on voimakasta, kannattaa hakeutua akuuttivastaanotolle. Lääkärin antama paikallinen kortikosteroidia sisältävä injektio eli pistos niveleen tuo yleensä nopeasti avun. Tarvittaessa lääkäri voi määrätä kortisonia otettavaksi suun kautta. Toisinaan kortisonin sijaan kihtiä voidaan hoitaa muillakin valmisteilla.
Kihti uusiutuu vuoden kuluessa noin 40 prosentilla potilaista. Uusiutumisriskiä voi pienen-tää parhaiten ruokavaliolla. Myös kylmä altistaa kihdille eli jalkaterät on tärkeä suojata lämpimästi esimerkiksi villasukilla etenkin talvella.
Millainen ruokavalio ehkäisee kihtiä?
Maitotuotteet ja runsas C-vitamiinin käyttäminen vähentävät tutkimusten mukaan kihdin riskiä. Olennaista on välttää ruoka-aineiden runsaita puriinipitoisuuksia. Monista apteekeista ja esimerkiksi Reumaliiton julkaisemasta Reuma-Aapisesta saa luettelon vältettävistä ruoka-aineista: sisäelimiä, kalaa, lihaa, herneitä, soijaa ja sieniä on syytä välttää tai syödä vain vähän kerrallaan. Myös alkoholijuomia, erityisesti olutta, kannattaa välttää. Ruokavaliossa kannattaa suosia viljatuotteita, hedelmiä, perunaa ja useimpia kasviksia.
Koska tarvitaan estolääkitystä?
Lääkäri osaa arvioida, onko kihtipotilaalla syytä seurata säännöllisesti uraatin määrää. Tavallisesti arvo kannattaa mitata aikaisintaan, kun potilas on ollut vähintään puoli vuotta niin sanotulla kihtidieetillä. Jos arvo pysyttelee korkealla tai kihtikohtauksia on vuoden aikana useita, lääkäri voi määrätä suun kautta käytettävän estolääkityksen.
Kuinka suuri riski ylipaino on kihdin kannalta?
Kihti on yleisempi miehillä kuin naisilla, ja kaikkein tyypillisin kihtipotilas on keski-ikäinen ylipainoinen mies. Erään yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan ylipainoisilla nuorilla miehillä on 11-kertainen riski sairastua kihtiin normaalipainoisiin verrattuna. Jo tämän takia on tärkeää huolehtia painostaan ja tarvittaessa pudottaa sitä maltillisesti. Painonpudotus voi auttaa pääsemään eroon myös jo määrätystä estolääkityksestä.
Asiantuntijana sisätautien ja reumatologian erikoislääkäri Susanna Halonen, Terveystalo. Lähteenä myös reumaliitto.fi
Julkaistu Terveydeksi! 2/2025
