‹ Takaisin

Terveys  |  22.09.2017

Rokotukset voimassa?

Kansallinen rokotusohjelma pitää huolta suomalaisten terveydestä, mutta yllättävän harva tietää, milloin omat rokotukset tulisi uusia. Influenssaankin on hyvä varautua ennen epidemiakauden alkua.

Rokotustietämyksessä on vielä parantamisen varaa. Lääketietokeskuksen tutkimuksen mukaan alle puolet suomalaisista tietää, milloin rokotukset tulee uusia. Myös alle puolella 15−79-vuotiaista on ajantasainen rokotuskortti, josta voi tarkistaa, milloin rokotukset on annettu ja milloin on tehosterokotteiden aika.

− Kanta.fi-palvelussa näkyvät kuntasektorilla ja jo iso osa yksityispuolella annetuista rokotuksista. Takautuvasti ne eivät siirry valtakunnalliseen rokotusrekisteriin, toteaa ylilääkäri Hanna Nohynek Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Rokotusohjelma suojaa

Kansallisen rokotusohjelman rokotteet on hyvä olla ajan tasalla kotimaassa. Lapset ja nuoret saavat maksuttomat rokotukset eri sairauksia, niiden jälkitauteja ja pitkäaikaisia haittoja vastaan. Meillä rokotuskattavuus on pääsääntöisesti erinomainen kansainvälisesti arvioituna.

Vauvat ja pikkulapset on jo pitkään suojattu rokotuksin seuraavia tauteja vastaan: aivokalvontulehdus, keuhkokuume, verenmyrkytys, korvatulehdus, kurkkumätä, jäykkäkouristus, hinkuyskä, polio, Hib-infektiotaudit, tuhkarokko, sikotauti ja vihurirokko.

Influenssa- ja rotavirusrokotteita on annettu lapsille 2000-luvun lopusta lähtien. Riskiryhmiin kuuluvia lapsia on suojattu tuberkuloosilta, B-hepatiitilta ja puutiaisaivotulehdukselta.

Suomessa rokotukset ovat vapaaehtoisia.

Vain 1,4 prosenttia vanhemmista kieltäytyy lastensa rokottamisesta.

Haittavaikutuksia esiintyy vain pienellä osalla rokotetuista. Valtaosa oireista on lieviä ja nopeasti ohimeneviä. Minkä tahansa rokotteen jälkeen voi ilmetä paikallisreaktioita, kuten kuumotusta, punoitusta, turvotusta, kipua, kutinaa ja ihottumaa.

Uutena vesirokkorokote

Pneumokokkirokote lisättiin rokotusohjelmaan vuonna 2010. PCV10-rokotetta tarjo­taan lapsille 3, 5 ja 12 kuukauden iässä. Se vähen­tää pneumokokin aiheuttamia infektioita − aivokalvontulehdusta, verenmyrkytystä, keuh­kokuumetta ja korvatulehduksia. Alle kaksi­vuotiaiden pikkulasten rokotekattavuus on 94 prosenttia.

− PCV13-rokotetta suositellaan lääketieteellisille riskiryhmille. Sen sijaan rokotteen antama suoja ja hyöty terveille aikuisille on rokotteen kustannuksiin nähden vähäistä: vain noin puolet pneumokokin aiheuttamista vakavista infektioista ikäihmisillä on estettävissä.

Kohdunkaulan syövältä suojaava HPV-rokote on tarkoitettu 11−12-vuotiaille tytöille osana kansallista rokotusohjelmaa.

− Rokote on otettu hyvin vastaan, kattavuus on noin 70 prosenttia. Paikkakunnissa on suuria eroja: kattavuus vaihtelee Muonion 11:n ja Hailuodon sadan prosentin välillä.

Vesirokkorokotetta on alettu antaa neuvoloissa ja kouluissa syyskuussa. Sen saavat 1,5–11-vuotiaat, jotka eivät ole sairastaneet vesirokkoa. Omalla kustannuksella kahtena annoksena annettavan rokotteen voi hankkia myöhemminkin.

− Rokotteen kustannusvaikuttavuus on suuri, ja siitä hyötyvät yksilöt ja yhteiskunta. Turvallinen rokote estää vakavan vesirokon käytännössä kokonaan.

Tehosterokotukset aikuisiällä

Tarvittaessa aikuiset saavat ilmaiseksi terveysasemalla rokotusohjelmaan kuuluvat neljä rokotetta: kurkkumätä-jäykkäkouristus-, tuhkarokko-, sikotauti- ja vihurirokko- sekä polio­rokotteen ja yli 65-vuotiaat influenssarokotteen. Polion tehosterokotus on tarpeen vain, jos matkustaa riskialueilla.

Tuhkarokolta, sikotaudilta ja vihurirokolta suojautumiseksi tulee olla joko sairastettujen tautien tai kahden MPR-rokoteannoksen suoja. Jos ei muista tai tiedä rokko- tai rokotehisto­riaansa, kahta MPR-rokotetta suositellaan 2−3 vuoden välein.

Kurkkumätä-jäykkäkouristusrokotteen osalta suositellaan toistaiseksi, että lapsena saatua perusrokotesarjaa tehostetaan kymmenen vuoden välein. THL on paraikaa arvioimassa, riittäisikö harvemmin annetut tehosteet.

− Laumasuoja ei päde jäykkäkouristus­rokotteeseen, joten se on aina oltava voimassa. Maaperässä on tetanusbakteeri-itiöitä, ja tartunnan voi saada myös pisto- tai puremahaavoista.

Punkkialueilla TBE-rokotteen saa maksutta

Puutiaisaivotulehdukselta suojaava TBE-rokote on ollut aiemmin osana kansallista rokotus­ohjelmaa vain ahvenanmaalaisille. Nyt sen saavat maksutta myös Paraisten ja Simon vaki- ja kesäasukkaat. THL tarkistaa vuosittain sairastumistietojen perusteella, olisiko syytä liittää muitakin alueita kansallisen ohjelman piiriin.

Nohynek suosittelee TBE-rokotetta myös niille, jotka oleskelevat ja liikkuvat paljon luonnossa punkkien esiintymisalueilla. Borre­lioosiin rokote ei tehoa.

Influenssassa jälkitaudit vaarana

Myös influenssarokote on syytä hankkia. Suoja on hyvä olla voimassa kotimaassa mutta myös ulkomaille matkatessa.

Nohynek muistuttaa, että influenssan jälkitaudit ovat taakkana sekä yksilölle että yhteiskunnalle. Keuhkokuume voi olla vaarallinen etenkin riskiryhmiin kuuluville, kuten alle 3-vuotiaille, yli 65-vuotiaille, raskaana oleville, syöpä- ja sydänsairaille tai diabeetikoille.

Influenssarokotus kannattaa ajoittaa marras-joulukuulle ennen epidemian alkua Suomessa. Virukset ovat muuntautumiskykyisiä, joten rokote on otettava vuosittain.

Riskiryhmät, sosiaali- ja terveydenhuollon ja lääkehuollon asiakaspalvelusta vastaava henkilöstö sekä varusmiehet saavat rokotteen maksutta. Muut voivat hankkia hieman yli kympin maksavan rokotteen apteekista lääkärin kirjoittamalla reseptillä. Suoja alkaa kahden viikon aikana rokotuksen jälkeen.

− Influenssarokote ei anna täyttä suojaa taudilta tai tartuttamiselta, mutta vähäinenkin suoja ehkäisee taudin vakavilta muodoilta.

Väestön tautitaakan kannalta tällä on hyvin tärkeä merkitys. Yksilön kannalta kohtuullisena tuloksena voidaan pitää sitä, että viime influenssakaudella liki puolet rokotetuista lapsista välttyi sairastumiselta.

Rokotteesta ei saa flunssaa

Vuosien takaisen sikainfluenssapandemian jälkeiset narkolepsiatapaukset palaavat ihmisten mieliin edelleen. Kyseisiä sikainfluenssarokotuksia ei ole annettu Suomessa vuoden 2010 jälkeen.

− Huolet istuvat tiukassa, mutta tiedämme, etteivät nykyiset Suomessa käytettävät kausi-influenssarokotteet aiheuta narkolepsiaa. Pistettäviä influenssarokotteita on valmistettu jo 70-luvulta lähtien. Ne ovat turvallisia, eikä niissä käytetä elävää virusta, korostaa Nohynek.

Kaksivuotiaille nenäsumutteena annettava influenssarokote tuli rokotusohjelmaan pari vuotta sitten. Sumute sisältää heikennettyjä viruksia, jotka eivät pysty lisääntymään.

− Mitkään influenssarokotteet eivät aiheuta influenssaa eivätkä flunssaa. Pistoskohdassa voi esiintyä kipua, turvotusta ja punoitusta, nenäsumute voi aiheuttaa nuhaa ja tukkoisuutta.

Viime vuonna oli varauduttu 1,5 miljoonaan rokotteeseen. Tänä vuonna niitä on tilattu kansalliseen ohjelmaan 1,8 miljoonaa, jonka uskotaan riittävän. Kahtena edellisvuonna rokotteita jouduttiin tilaamaan lisää, sillä suomalaiset innostuivat suojautumaan influenssaa vastaan.

Lisää tietoa

Tuhkarokko leviää Euroopassa

Sekä Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus ECDC että Maailman terveysjärjestö WHO varoittivat keväällä tuhkarokkotartuntojen lisääntyneen useissa maissa.

Euroopassa rekisteröitiin tammi–maaliskuussa liki 2 500 tuhkarokko­tapausta. Samana ajankohtana vuonna 2016 sairastuneita oli vain 530 ja koko viime vuonna hieman alle 3 800. Eniten tautia on tavattu Romaniassa, Italiassa ja Saksassa.

Italian terveysviranomaisille raportoitiin alkuvuonna jo 1 500 tuhkarokkoon sairastunutta, heistä liki kaikki olivat yli 15-vuotiaita rokottamattomia. WHO:n mukaan 95 prosentin rokotekattavuudella estettäisiin rokon leviäminen, mutta Italiassa vain 85 prosenttia pikkulapsista on rokotettu tautia vastaan.

Rokotekattavuus on alle suosituksen myös Romaniassa, Saksassa, Ranskassa, Puolassa, Sveitsissä ja Ukrainassa.

− Tuhkarokko on herkästi leviävä. Siirtolaistulvan vuoksi Italiassa arvellaan olevan paperittomia yli miljoona. Rokottamattomia turvapaikanhakijoita on paljon myös Saksassa. Kun maantieteellisesti lähellä on paljon rokottamattomia, laumasuoja heikentyy, THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek toteaa.

Nohynekin mukaan Italia on asettanut rokotepakon ja Saksassa päiväkotiin ei oteta rokottamatonta lasta. Hän kysyykin: miten pakkoa pystytään valvomaan?

− Yhdysvalloissa joissakin osavaltioissa on pakkorokotus, jonka voi ohittaa vedoten maailmankatsomuksellisiin syihin.

Tuhkarokon hävittäminen Euroopasta on ollut WHO:n tavoitteena jo vuosia. Vielä siinä ei ole onnistuttu. Suomessa MPR-yhdistelmärokote tuhka- ja vihurirokkoa sekä sikotautia vastaan tuli kansalliseen rokotus­ohjelmaan vuonna 1982. Kotoperäistä tuhkarokkoa ei ole juurikaan esiin­tynyt 1990-luvulta lähtien.

Kerran sairastettu tauti tai MPR-rokote antaa elinikäisen vastustuskyvyn tuhkarokolle.

Teksti Tarja Västilä kuvat Mirkka Eskonen
Asiantuntijana ylilääkäri Hanna Nohynek, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Julkaistu Terveydeksi 3/2017