‹ Takaisin

  |  04.02.2022   |  TARU VANHALA   |  INGIMAGE

Maailman suurin migreenitutkimus paljasti uusia geneettisiä riskitekijöitä

Tuoreet tutkimustulokset osoittivat myös, että alttiustekijöistä osa on yhteisiä molemmille migreenityypeille, sekä auralliselle että aurattomalle. Osa taas lisää vain toisen riskiä.

,

Helsingin yliopiston johtama kansainvälinen tutkimusryhmä on tunnistanut yli 120 migreeniriskiin liittyvää DNA-aluetta. 

Perinnöllisten riskitekijöiden tärkeä rooli migreenissä on osoitettu jo aiemmissa tutkimuksissa. Tähän saakka on kuitenkin jäänyt epäselväksi, vaikuttavatko samat geenit molempien migreenimuotojen eli aurallisen ja aurattoman migreenin taustalla. Aurallisessa migreenikohtauksessa päänsärkyä edeltää näköhäiriö tai jokin muu aistioire.

Nyt julkaistut tulokset osoittivat, että osa alttiustekijöistä on yhteisiä molemmille migreenityypeille ja osa taas vaikuttaisi lisäävän pelkästään jommankumman migreenityypin riskiä. Pelkästään auralliselle migreenille altistavia geenialueita tunnistettiin kolme ja pelkästään aurattomalle migreenille puolestaan kaksi.

Lisäksi tutkimuksen tulokset tukivat aiempaa migreenin neurovaskulaarista teoriaa ja osoittivat, että sekä hermoston toimintaan että verisuonten supistumiseen liittyvät geneettiset tekijät vaikuttavat migreenialttiuteen.

– Sen lisäksi, että pystyimme tunnistamaan kymmeniä täysin uusia migreenin riskitekijöitä, pystyimme tässä työssä ensimmäistä kertaa luotettavasti selvittämään myös eri migreenityyppien genetiikkaa, sanoo tutkimuksen toteuttanut väitöskirjatutkija Heidi Hautakangas Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutista FIMMIstä.

Vinkkejä uusien migreenilääkkeiden kehittämiseksi

Vaikea migreeni heikentää elämänlaatua ja aiheuttaa paljon työpoissaoloja. Uusille migreenilääkkeille olisi suurta tarvetta. Tutkimusryhmän mukaan yksi tutkimuksen kiinnostavimmista löydöksistä liittyykin migreenin täsmälääkkeisiin.

– Jo toimivaksi tiedettyihin migreenilääkkeisiin liittyvät geneettiset löydökset antavat toivoa siitä, että geenitutkimukset voivat paljastaa myös uusia potentiaalisia migreenilääkkeiden kohdemolekyylejä. Vaikuttaa siis siltä, että migreenitutkimuksien näytemäärää kannattaa pyrkiä kasvattamaan vieläkin suuremmaksi tulevaisuudessa, toteaa tutkimusta johtanut Matti Pirinen Helsingin yliopistosta.

Helsingin yliopiston johtamaan tutkimukseen osallistui maailman johtavia migreenitutkijoita Euroopasta, Australiasta ja USA:sta. Tulokset perustuvat yli 102 000 migreenipotilaan ja yhteensä yli 873 000 osallistujan genomitietoon.