| 28.02.2023 | UUTISPALVELU DUODECIM | ISTOCKPHOTO
Närästyslääkkeet voivat altistaa antibiooteille vastustuskykyisille bakteereille
Vastustuskykyiset bakteerit ovat 50 prosenttia yleisempiä potilailla, jotka käyttävät protonipumpun estäjä -närästyslääkkeitä, kertoo tuore hollantilaistutkimus.
Antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit ovat yleisempiä potilailla, jotka käyttävät protonipumpun estäjä -närästyslääkkeitä. Protonipumpun estäjät on yhdistetty moniin muihinkin terveyshaittoihin, joten niitä ei pitäisi käyttää turhaan.
Tiedot käyvät ilmi hollantilaistutkimuksesta, jossa 2 200 sairaalapotilasta seurattiin kolmen kuukauden ajan. Potilaista 370 todettiin antibiooteille vastustuskykyisiä enterobakteereja.
Tulosten perusteella vastustuskykyiset bakteerikannat olivat protonipumpun estäjiä käyttävillä noin 50 prosenttia todennäköisempiä kuin verrokeilla. Tämä havaittiin potilailla, jotka olivat saaneet protonipumpun estäjiä kuukauden sisällä. Yhteys näkyi riippumatta potilaan muusta terveydentilasta ja elämäntavoista.
Muutama vuosi sitten julkaistiin myös meta-analyysitutkimus, jossa yhdistettiin useiden aikaisempien tutkimusten aineistot, ja myös siinä protonipumpun estäjät liitettiin antibiooteille vastustuskykyisiin bakteerikantoihin. Lääkkeet toimivat vähentämällä haponeritystä vatsassa, joten on mahdollista, että tämä edistää haitallisten bakteerien toimintakykyä.
Protonipumpun estäjien käyttö on yleistynyt huomattavasti muutamassa vuosikymmenessä ja niitä saa myös ilman reseptiä apteekeista. Tutkimusten mukaan jopa 50–70 prosentissa tapauksista lääkkeillä hoidetaan kuitenkin oireita, joihin niitä ei ole tarkoitettu, ja usein lääkitykset kestävät tarpeettoman pitkään.
Pitkät ja suuriannoksiset PPI-lääkitykset on aiemmin yhdistetty myös muun muassa sydänoireisiin, osteoporoosin pahenemiseen ja keuhkokuumeisiin.
Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä.
