‹ Takaisin

  |  14.12.2023   |  TARU VANHALA   |  INGIMAGE

Pitkät jonot ja asiakasmaksut vaikeuttavat terveyspalveluihin pääsyä

Ongelmat terveyspalveluihin pääsyssä ovat lisääntynyt, kertoo tuore tutkimus. Digitaalisten terveyspalveluiden käyttö on yleistynyt, mutta lähes joka viides kaipaa apua opastusta palveluiden käyttöön.

,

Yhä useampi terveyspalvelujen käyttäjä kokee, että palveluihin pääsyssä on ongelmia, kertoo Terveyden ja hyvinvoinninlaitoiksen (THL) tuore Terve Suomi -tutkimus.

Miehistä 57 prosenttia ja naisista 63 prosenttia on sitä mieltä, että liian pitkät jonot ovat vaikeuttaneet hoidon saamista. Ongelmat terveyspalveluihin pääsyssä ovat yleistyneet noin 10 prosenttiyksikköä vuoteen 2020 verrattuna.

Myös korkeiden asiakasmaksujen koetaan vaikeuttaneen palvelujen saantia. Terveyspalveluiden käyttäjistä näin ajattelee noin kolmannes ja sosiaalipalvelujen käyttäjistä lähes puolet. 

Matalasti koulutetut kokevat enemmän ongelmia terveyspalveluiden saatavuudessa kuin korkeasti koulutetut.

Hoitoon pääsyn lisäksi sosioekonomisia eroja on myös hoitokokemuksissa. Matalasti koulutetut ovat korkeasti koulutettuja tyytymättömämpiä terveyspalvelujen hoitoprosessiin.

Digipalveluihin kaivataan apua

Digitaalinen asiointi sosiaali- ja terveyspalveluissa on lisääntynyt noin 10 prosenttiyksikköä vuoteen 2020 verrattuna. Miehistä 33 prosenttia ja naisista 41 prosenttia kertoo nyt käyttävänsä digitaalisia palveluja sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Lähes joka viides kokee tarvetta opastukselle digitaalisten sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöön. Nuoremmat ikäpolvet tarvitsevat opastusta muita harvemmin. Silti 20–39-vuotiaissakin tuen tarvitsijoita on 62 000. Yli 75-vuotiaissa heitä on jo 346 000.

- Taito asioida digitaalisesti ei ole itsestäänselvyys, minkä vuoksi kaikenikäisillä tulee olla mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen läpi elämän, toteaa tutkija Maiju Kyytsönen.

- Digitaalisen asioinnin helpottaminen on erityisen tärkeää tulevina vuosina, jolloin Suomessa on tarkoitus edistää digitaalisen asioinnin ensisijaisuutta sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Terve Suomi -kyselyyn kutsuttiin 61 000 satunnaisesti valittua 20 vuotta täyttänyttä eri puolilta Suomea. 28 000 (46 % kutsutuista) vastasi kyselyyn. Tutkimusotos muodostettiin siten, että tulokset ovat yleistettävissä koko Suomeen.