Henkilö | 10.09.2025 | JAANA KALLIOKOSKI | JOUNI HARALA
Raili Hulkkonen: "Eläke-sana on minulle vieras"
Sanavalmis meikkitaiteilija Raili Hulkkonen on kaunistanut suomalaisia naisia jo 60 vuoden ajan. Hän täyttää ensi vuonna 80 vuotta, mutta ei aio jäädä laakereille lepäämään.
Tällä hetkellä voin hyvin ja nautin elämästä joka päivä. Koko ajan tapahtuu mielenkiintoisia asioita, mikä pitää minut vireänä. Takana on 17 vuoden ajan maskeerausta Tanssii tähtien kanssa -ohjelmassa, mutta sen jätin nyt taakse, vaikka ohjelma on ihana ja oli upea olla mukana. Jatkan Vain elämää -sarjassa, jonka 16. tuotantokausi tulee ulos nyt syksyllä. Vaikka päivät tuotannon parissa ovat pitkiä, en koe sitä pahaksi. Olen saanut tutustua ihaniin ihmisiin, ja työkaverit ovat loistavia.
Tänä vuonna tulee täyteen 60 vuotta työuraani. Aloitin työt toukokuussa 1965 Terttu Stenbergillä, ja siitä kaikki lähti. Pyöreidenvuosien kunniaksi järjestimme keväällä Sokos-kiertueen isoimmissa kaupungeissa. Freelanceriksi jäin vuonna 1983. Erilaistenprojektien ja tuotantojen lisäksi minulla on Helsingissä Puuterihuone, jossa toteutan meikkejä ja koulutuksia, ja siellä käy paljon yksityisasiakkaita. Kohtaamiset erilaisten ihmisten kanssa ovat mielettömiä ja antavat minulle paljon.
Haasteellisinta arjessa on saada tunnit riittämään, koska haluaisin olla kotona vähän enemmän. Olen sellainen vanhan kansan tekijä, haluan käyttää jokaiseen työhön kunnolla aikaa. Haluan, että minuun voi luottaa, ja siitä olen saanut kiitosta. Pyrin aina siihen, että maskihuoneessa on hyvä tunnelma ja meikattava voi lähteä turvallisin mielin eteenpäin, oli kyseessä sitten esiintyvätaiteilija tai kuka tahansa.
Ihmettelen edelleen, miksi niin moni nainen kokee kaunistautumisen turhaksi. Minusta naisen kannattaa vähän ehostaa itseään, niin hän näyttää pirteältä. Ei tarvitse meikata mustia silmiä, itsekin teen monille todella kevyitä meikkejä. Vanhemmiten kasvot kaipaavat ryhtiä, ja jo pienillä asioilla saa kohotettua ilmettä, esimerkiksi jo sipaisu huulipunaa auttaa. En halua moittia heitä, jotka eivät tapaa ehostautua, mutta ajattelen, että se liittyy enemmänkin laiskuuteen.
Aamuni alkavat aina vesijumpalla, jos vain olen kotona. Taloyhtiössämme on oma uima-allas, jossa juoksen itsekseni tai naapureiden kanssa. On onni lähteä kotiovelta vesijumppaan kylpytakki päällä. Tässä iässä pitää olla pientä luksusta, ja on tärkeä pysyä liikkeessä. Jumpan jälkeen valmistan aamusmoothien ja voileivän sekä juon kaksi senttiä tavallista kahvia. Herää aina aamuun ajatuksella, että on ihana lähteä uuteen päivään.
Teen mielelläni ihmiset onnelliseksi, kun voin auttaa heitä kauneusasioissa. Olen tottunut siihen, että ihmiset kysyvät neuvoa ja vinkkejä kauneuteen liittyen. He saattavat vetää hihasta, kun istun lentokoneessa tai kahvilassa. Autan mielelläni, enkä koe sitä raskaaksi. Jos tiedän jotain, voin hyvin kertoa sen ihmisille. Olen ehkä vähän liiankin suorasanainen ja saatan sanoa huumorilla, että ”voisit vähän enemmän laittautua”, mutta tarkoitan aina hyvää.
Lautaselle valitsen ravintolassa aina kaksi alkuruokaa enkä lainkaan pääruokaa. Lopuksi joku ihan pieni makea ja ehkä espresso, se kuuluu ulkona syömiseen. Kotona laitan kalaa kasviksien kanssa, ja erityisesti kesällä suosin uusia perunoita, niitä en voi vastustaa. Syön myös lihaa, mutta en osaa oikein laittaa sitä. Olemme kummatkin mieheni kanssa kevyen ruoan ystäviä.
Vapaa-aikani vietän mieluiten mökillämme Virroilla. Nautimme mieheni kanssa aamupalan järven rannalla metsän reunalla kuunnelle lintujen laulua. Arvostan myös sitä, että liikkuminen ja asioiminen Virroilla on helppoa. Koskaan ei tarvitse hakea parkkipaikkaa. Vapaa-ajalla tykkään myös matkustaa ulkomaille. Kun minulla on taukoa töistä, menen parin hyvän ystäväni kanssa lounaalle ja shoppailemaan.
En varsinaisesti kärsi stressistä, koska nukun hyvin. Se on todella tärkeää jaksamisen kannalta. Yritän aina paloitella asiat niin, että ehdin hyvin joka paikkaan. Olen kova organisoimaan ja olen siinä hyvä. Kun katson nytkin almanakkaa, onhan siellä paljon kaikkea, vaikka olen toki yrittänyt järkevöityä tekemisen kanssa. Nuori kollegani Sanni auttaa minua puhelimen ja läppärin tekniikan kanssa.
Eläke-sana on minulle vieras, mutta myös eläkkeellä pitää jaksaa ja nauttia elämästä. Täytän tammikuussa 80 vuotta ja olen samaa ikäluokkaa Katri-Helenan ja Marion Rungin kanssa. Työnteko on voimista ja jaksamisesta kiinni, mutta jos freelancerin kysyntä alkaa hiipua, silloin pitää lopettaa. Yritän pitää elämänlaatuni sellaisena, että voin nauttia matkoista, liikkumisesta ja läheisistäni.
Julkaistu Terveydeksi! 3/2025
