‹ Takaisin

Itsehoito  |  16.09.2019   |  Virve Järvinen   |  Anna-Kaisa Jormanainen

Aika parantaa flunssan

Lepo on paras lääke flunssaan, sanotaan. Todellisuudessa virus jyllää elimistössä aikansa, eikä sitä voi karkottaa pötköttämällä. Keho kertoo, milloin on aika jäädä kotiin.

Kuumelääke kurkkuun ja menoksi! Sovitusta menosta pidetään kiinni, oli flunssa tai ei. Nuhakuume on hoidettu, kun käsilaukussa on nenäliinoja ja yskänpastilleja. Olisikohan sittenkin pitänyt jäädä kotiin potemaan? Lepo on lääkettä flunssaan.

– Oikeasti aika parantaa flunssan, eikä sohvalla pötköttely. Lepo-ohje on peräisin ajalta, jolloin lepo oli usein ainoa keino hoitaa sai­rauksia, infektiolääkäri Pertti Arvola Tampereen yliopistollisesta sairaalasta korjaa.

Nykyään tiedetään, että lepo ei paranna nuhakuumetta, eikä lyhennä sen kestoa. Olo on yleensä viikon verran yhtä tukala, vietti sen sitten kotisohvalla vaaka-asennossa tai töissä toimistotuolissa.

Lepo ei suojaa myöskään flunssan jälkitaudeilta, kuten keuhkoputken- tai poskiontelontulehdukselta.

– Virustauti vahingoittaa limakalvoja, joihin jälkitauteja aiheuttavien bakteereiden on helppo tarttua. Limakalvo ei korjaannu yhtään nopeammin vaaka- kuin pystyasennossa.

Jos lepo ei tepsi tautiin, miksi flunssapotilaita sitten kehotetaan lepäämään?

– Maalaisjärki sanoo, että jos olo on huono, pitää levätä. Kiireisessä 24/7-yhteiskunnassa sen ääni tahtoo hukkua, Arvola vastaa.

Kuumeessa syke ei saa nousta

Tuttu ohje levosta kaipaa päivitystä, sillä lepo tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Yksi lepää sohvalla makaamalla, toinen ottamalla tuolin takamuksen alle ja kolmas vaihtamalla työmatkapyöräilyn bussimatkaan. Yhteistä näille tavoille on, että tekemisen teho ja sitä kautta syke laskee.

– Flunssassa lepo tarkoittaa, että sairastunut välttää asioita, jotka nostavat selvästi sykettä, eikä tämä tarkoita läheskään kaikilla työntekoa, lääkärikeskuksen ja hyvinvointipalveluiden ylilääkäri Marja-Leena Hyypiä Pirte työterveys ja lääkärikeskuksesta kertoo.

Jos työ on fyysisesti kevyttä, tauti ei töissä pahene. Kuume tekee olosta tukalan, ja silloin on viisasta jäädä kotiin. Sitä paitsi kuumeisen työpanos jää laihaksi. Fyysisen työn teko kuumeessa on terveysriski.

– Sykkeen nosto kuumeisena lisää sydänlihastulehduksen ja siihen liittyvän rytmihäiriön vaaraa. Jos työ nostattaa hikikarpalot otsalle ja kostuttaa paidan, se on kuumeiselle liian rankkaa, Hyypiä ohjaa.

Kuumemittaria ei kannata tuijottaa orjallisesti ja levätä vain, jos ruumiinlämpö ylittää 37 astetta. Keho kertoo flunssaan sairastuneelle kuumemittaria paremmin, koska ja miten hänen pitää laskea kierroksia. Kehoa pitää osata ja malttaa kuunnella.

Kehon kuuntelun opettelussa voi olla apua esimerkiksi aktiivisuusrannekkeesta ja sen elintoimintoja mittaavista ominaisuuksista. Kokonaan sen varaan ei Hyypiä oman voinnin seurantaa kuitenkaan laskisi.

– Yleinen vointi ja oireet ratkaisevat sen, kannattaako flunssapotilaan pysytellä kotona, lähteä töihin tai peräti lääkäriin.

Lääkäriä tarvitaan, jos hengittäminen vaikeutuu tai yleisvointi huononee hurjasti: teeveden keitto vie voimat ja peseytyminen puhdin. Ei tarvitse pelästyä, jos nenästä valuva räkä vaihtaa väriä kellertävästä vihertäväksi.

– Nenässä ja nenänielussa on aina bakteereita, joiden aiheuttama pieni tulehdus kuuluu flunssan jälkimaininkeihin, Arvola rauhoittelee.

Käsipesun kautta konttorille

Aikuinen sairastaa kahdesta neljään flunssaa vuodessa. Jos niistä jokainen vaatisi vuodelepoa, syysflunssien aikaan monella työpaikalla tekijät olisivat vähissä.

– Kun flunssapotilas menee töihin, hänen pitää huolehtia tavallista tarkemmin käsi- ja yskimishygieniasta, sillä virukset leviävät eritteiden mukana, Hyypiä muistuttaa.

Käsiä pitää jynssätä erityisesti, kun kunnolla pärskityttää ja nenästä riittää niistettävää. Tällöin tauti on tarttuvaisimmillaan. Tosin flunssavirus voi tarttua jo ennen kuin se aiheut­taa oireita ja vielä oireiden laannuttua. Se voi tarttua, vaikka potilas olisi poistunut paikalta, sillä flunssaviruksista tavallisin, rinovirus, saattaa väijyä päiväkausia ovenkahvassa.

– Tartuttavuuden kannalta täysin turvallista flunssan vaihetta ei ole, Arvola huomauttaa.

Nuhanenän kannattaa jäädä suosiolla kotiin, jos hän kohtaa työssään paljon ja varsinkin puolustuskyvyltään heikentyneitä ihmisiä. Tai kuten Hyypiä ehdottaa: puolikuntoinen voi siirtyä toviksi korvaaviin töihin tai pitää etäpäivän.

Pitkittynyt flunssa vai uusi virus?

Pahimmat flunssaoireet vaivaavat yleensä muutaman päivän, mutta räkäinen, tukkoinen olo ja kurkkua kutittava yskä voivat jatkua viikkoja. Joskus tuntuu, ettei tauti parane lainkaan. Kyse ei ole siitä, että flunssapotilas olisi lähtenyt liikkeelle liian varhain. Taudin ja työn välissä ei nykytietämyksen mukaan tarvita kuumeettomia päiviä.

– Kun flunssa tuntuu kestävän syksystä kevääseen, kyse on usein toistuvista flunssista. Flunssaviruksia tunnetaan satoja erilaisia, eikä yhden viruksen aiheuttama tauti suojaa toiselta, Arvola toteaa.

Liikuntaharrastusten pariin toipilaan kannattaa palata kaikessa rauhassa ja matalammalla teholla. Rankka treeni ei välttämättä pahenna tautia, mutta se on hyödytöntä, sillä puolikuntoisena kunto ei kehity. Juoksu onkin hyvä vaihtaa kävelyyn ja hikijumppa venyttelyyn.

– Flunssa rasittaa kehoa, ja jos ihmisellä on ennestään jokin kehoa kuormittava perussairaus, yhdessä rankan liikunnan kanssa kuorma voi kasvaa liian suureksi, Hyypiä muistuttaa.

Lääke peittää oireet mutta ei paranna

Jotkut eivät malta pysyä poissa työpaikalta silloinkaan, kun se olisi voinnin kannalta järkevää. Tällöin kuume- ja kipulääkettä voi käyttää, kunhan siitä ei tule tapa eikä työ ole fyysistä.

– Kuumelääke peittää oireet, jolloin ne yhdessä työrasituksen kanssa kuormittavat verenkiertoa liikaa, Hyypiä varoittaa.

Parasetamolia ja tulehduskipulääkettä kannattaa ottaa, jos kurkkukipu haittaa syömistä ja juomista. Nuhasuihkeesta on apua, jos yö kuluu niistäessä.

– Omaa oloa voi helpottaa, kun suhtautuu oireisiin ymmärryksellä. Ne ovat merkki siitä, että elimistö tekee kaikkensa päästäkseen eroon taudinaiheuttajista, Arvola toteaa.

Flunssassa limakalvojen solut alkavat erittää sytokiineja. Ne ovat välittäjäaineita, joita erittyy eniten sinne, missä taudinaiheuttajaviruksia on eniten. Sytokiinit lisäävät limaneritystä ja saavat aikaan nuhan, jonka tarkoituksena on poistaa haitalliset virukset nenän limakalvolta.

– Keho on kantajaansa viisaampi. Sytokiinit kipeyttävät lihakset ja pään. Ne tavallaan pakottavat flunssapotilaan lepoon, Hyypiä sanoo.

Lisää tietoa

Käytätkö flunssalääkkeitä oikein?

Kipu- ja kuumelääke on tarkoitettu kivun ja kuumeen hoitoon, ei niiden ennaltaehkäisyyn. Lääke peittää oireet. Tulehduskipulääkkeiden liiallinen käyttö rasittaa maha-suolikanavaa ja parasetamoli maksaa.

Nuhasumute vähentää nenän limakalvon turvotusta ja helpottaa tukkoisuutta, mutta pitkässä käytössä se toimii päinvastoin. Siksi sitä saa käyttää vain 5–10 vuorokautta. Pulloa ei lainata edes perheenjäsenille. Samassakin perheessä saattaa olla useampi pöpö liikkeellä, ja ne saattavat levitä yhteisestä pullosta.

Sinkkisuihke tai -imeskelytabletit saattavat lyhentää flunssan kestoa, kun käyttö aloitetaan heti oireiden ilmaannuttua. Suihketta tai tabletteja käytetään 3–5 päivää. Pidempi käyttö suurina määrinä voi ärsyttää vatsaa ja haitata muiden hivenaineiden imeytymistä.

C-vitamiini ja kofeiini virkistävät, mutta iltamyöhällä otettuina ne voivat hidastaa nukahtamista. Ensioireisiin otettu gramma C-vitamiinia päivässä voi lyhentää potemisaikaa. C-vitamiinia voi syödä ennakoiden, vaikka koko talven, kunhan välttää liian suuria määriä: suuret C-vitamiinimäärät altistavat virtsakiville. Kofeiinitabletteihin syntyy herkästi riippuvuus.

Yskänlääkkeitä ei suositella rutiininomaisesti flunssayskän hoitoon.

Asiantuntijoina infektiolääkäri Pertti Arvola, Tampereen yliopistollinen sairaala, lääkärikeskuksen ja hyvinvointipalveluiden ylilääkäri Marja-Leena Hyypiä, Pirte työterveys ja lääkärikeskus ja proviisori Roosa Kinnunen, Sodankylän apteekki

Julkaistu Terveydeksi! 3/2019

Apteekki

APTEEKKIHAKU