Tärkeä tiedote   |  24.03.2020  Yli 70-vuotiaiden tulee välttää apteekkiasiointia

‹ Takaisin

Itsehoito  |  16.12.2019   |  Jenni Juntunen   |  iStockphoto

Suu raikkaaksi

Pahanhajuisen hengityksen syy on yleisimmin kielen takaosaan kerääntyvässä katteessa. Ongelma helpottuu säännöllisellä kielen puhdistuksella ja hyvällä suuhygienialla.

Kuinka yleistä pahanhajuinen hengitys eli halitoosi on, professori Marja Laine?

Jos puhutaan jatkuvasta, päivittäisestä pahanhajuisesta hengityksestä, arviolta 10–20 prosenttia aikuisista kärsii siitä.

Ihminen voi myös vain kuvitella, että hänellä on pahanhajuinen hengitys. Tämä voi rajoittaa elämää jopa niin, ettei uskalla kohdata ihmisiä.

Miten oman hengityksensä hajun voi selvittää?

Sitä ei oikein voi itse määrittää. Paras, halvin ja helpoin keino on kysyä joltakulta, johon luottaa ja jolla on hyvä hajuaisti. Se on iso luottamuskysymys – hengityksen haju on yksi viimeisistä tabuaiheista, joista ei puhuta tai uskalleta kysyä. Asian ei pitäisi jäädä vaivaamaan, ja suosittelenkin kysymään hammaslääkäriltä, onko tämä huomannut pahanhajuista hengitystä. Hammaslääkäreitä kouluttaessani ohjeistan myös heitä tiedustelemaan potilailta, onko hengityksen haju vaivannut tai onko joku huomauttanut siitä.

Mistä hengityksen paha haju johtuu?

Yleisimmin, 80–90 prosentissa tapauksista, pahanhajuinen hengitys on lähtöisin suusta. Suurin syy siihen on silmin havaittava kate kielen keski-takaosassa. Kate muodostuu bakteereista, ruuanjätteistä, syljestä ja kuolleista soluista. Bakteerit hajottavat valkuaisaineita, minkä sivutuotteena syntyy pahanhajuisia rikkiyhdisteitä.

Toiseksi yleisin pahanhajuisen hengityksen syy on ientulehdus tai hampaiden tuki­kudossairaus parodontiitti. Silloin samoja bakteereita kerääntyy ikenien alle ien­taskuihin.

Lisäksi kaikki suun sairaudet, joissa bakteereita kerääntyy, voivat aiheuttaa pahan­­hajuista hengitystä – esimerkiksi karies, hiivainfektio ja ­kuiva suu.

Paljon harvinaisempaa on, että hengityksen paha haju on peräisin suun ulkopuolelta, kuten ylähengitysteistä tai vatsasta.

Miten suusta peräisin olevaa halitoosia hoidetaan?

Ensin varmistetaan, että suu, hampaat ja ikenet ovat terveet. Kun kielen pinnalle kertyy katetta, kieli puhdistetaan kaksi kertaa päivässä raaputtimella. Sen lisäksi huolehditaan hyvästä suuhygieniasta, eli harjataan hampaat pehmeällä (sähkö)hammasharjalla ja fluoritahnalla kaksi kertaa päivässä sekä puhdistetaan hammasvälit vähintään kerran päivässä. Jos nämä toimenpiteet eivät auta, kurlataan lisäksi halitoosin hoitoon tarkoitetulla suuvedellä kaksi kertaa päivässä. Järjestys on harjaus, hammasvälien puhdistus, kielen raaputtaminen ja kurlaus.

Miten kieli puhdistetaan?

Kate kertyy kielen keski-takaosaan, jota puhdistettaessa voi tulla yökkäysrefleksi. Puhdistaminen helpottuu ja refleksi heikkenee, kun kielen kärjestä puristaa esimerkiksi paperinenäliinalla ja vetää kieltä pidemmälle.

Kielen kate poistetaan raaputtimella hyvin hellä­varaisesti – kieli ei saa puhdistettaessa vahingoittua tai vuotaa verta. Markkinoilla on monenlaisia kielen raaputtimia, joista voi hammaslääkärin ohjeistuksella valita itselleen sopivan: on leveämpiä, kapeampia, korkeampia ja matalampia. Hammasharjaa en suosittele kielen puhdistamiseen, koska sen pitkät harjakset ­eivät pääse kunnolla kielen nystyjen väliin.

Kun kielen katteen saa pois, makuaistikin voimistuu. On tutkittu, että silloin ihminen käyttää vähemmän suolaa ruoan maustamiseen.

Mikä on paras tapa puhdistaa hammasvälit?

Suosittelen hammastikkua tai hammasväli­harjaa. Ne ovat tutkitusti tehokkaampia kuin hammaslanka.

Miten suuvettä käytetään?

Kutsun suuvesiä kurlausvesiksi, koska niitä pitää käyttää kurlaten. Pää kallistetaan taaksepäin ja kieli työnnetään ulos suusta, jotta vesi pääsee kielen keski-takaosaan. Se vaatii harjoittelua, mutta on opittavissa.

Suuvesissä on monia aktiivisia ainesosia, joista tärkein on rikkiyhdisteitä neutraloiva sinkki.

Alkoholia suuvesi ei saa sisältää, koska se kuivattaa suuta ja voi siten pahentaa halitoosia.

Miten toimia, jos hengitys ei raikastu kotikonstein?

Suosittelen varaamaan ajan hammaslääkärille, joka arvioi hoidon tarpeen. Hän voi tarvittaessa ohjata eteenpäin parodontologille, joka on erikoistunut ien- ja tukikudossairauksien hoitoon. Omalta halitoosi- ja sylkiklinikaltani ohjaan potilaita yleisimmin juuri parodontologille tai jos on syytä epäillä, että halitoosin syy on suun ulkopuolella, yleislääkärille tai korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärille.

Asiantuntijana halitoosi- ja sylkiklinikan johtaja, professori, HLT Marja Laine, Academic Centre for Dentistry Amsterdam

Julkaistu Terveydeksi! 4/2019

Apteekki

APTEEKKIHAKU