Lääketietoa | 22.07.2025 | ESSI VAN DER PLOEG | ISTOCK
Halvat hinnat vaarantavat lääkkeiden saatavuuden
Suomessa on tuoreen selvityksen mukaan toiseksi halvimmat lääkkeet, kun niitä verrataan kahdenkymmenen muun Euroopan maan lääkehintoihin. Matalat hinnat karkottavat valmisteita Suomesta.
Yleinen käsitys on, että lääkkeet ovat Suomessa kalliita. Todellisuudessa pitkään saatavilla olleiden geneeristen lääkkeiden hinnat on painettu niin alas, että lääkeyritykset saattavat lähteä pois Suomen markkinoilta.
Geneeriset lääkkeet ovat rinnakkaisvalmisteita, jotka vastaavat ensimmäisenä käyttöön tullutta lääkettä eli alkuperäisvalmistetta.
Rinnakkaislääketeollisuus ry:n toiminnanjohtaja Heikki Bothas varoittaa, että liian alas poljetut hinnat tietävät lopulta lääkkeiden saatavuushäiriöitä.
– Kun Euroopassa jonkin lääkeaineen kysyntä ylittää tarjonnan, lääkkeet ohjautuvat maihin, joissa niistä maksetaan eniten, Bothas toteaa.
Enimmäishinta ratkaisee
Suomessa reseptilääkkeiden hinnat määrittää käytännössä sosiaali- ja terveysministeriön alainen lääkkeiden hintalautakunta. Se hyväksyy kullekin lääkkeelle maksimihinnan. Maksimihinta on yhtä kuin enimmäishinta, jonka lääkeyritys voi saada, kun se myy lääkkeensä apteekille – jotta lääke olisi asiakkaalle Kela-korvattava.
– Jos enimmäishinta on lääkeyrityksen mielestä liian matala, se voi ottaa valmisteensa pois korvausjärjestelmästä. Silloin lääkettä saattaa saada yhä apteekista, mutta asiakas joutuu maksamaan lääkkeen kokonaan itse, Bothas kertoo.
Näin on Bothaksen mukaan käynyt jo useita kertoja.
– Hintalautakunta ei esimerkiksi hyväksynyt erään lääkeyrityksen esitystä nostaa tietyn, hormonikorvaushoidossa käytettävän lääkkeen enimmäishintaa, jolloin lääkeyritys otti lääkkeen pois korvattavuudesta. Ennen, Kela-korvattuna, kolmen kuukauden lääkkeet maksoivat asiakkaalle alle 20 euroa. Nyt, ilman korvausta, ne maksavat noin 50 euroa.
Suomessa toiseksi halvimmat lääkkeet
Lääkeyritysten enimmäishintatavoitteissa ei ole Bothaksen mukaan kyse isoista summista.
– Yksi paljon käytetty astmalääke poistui viime vuonna Kela-korvausjärjestelmästä. Lääkkeen enimmäistukkuhinta oli noin 2,50 euroa, mutta hintalautakunta ei suostunut sen nostamiseen. Lääkeyrityksen hintalautakunnalle ehdottama enimmäishinta ei ole julkista tietoa, mutta se toivoi ilmeisesti noin kahden euron korotusta. Lääkettä saa yhä apteekeista, mutta se jää nykyään kokonaan asiakkaan maksettavaksi, Bothas selventää.
Bothas on huolissaan tärkeiden lääkkeiden saatavuudesta Suomessa, jos hintalautakunta ei suostu kohottamaan ennestäänkin halpojen geneeristen lääkkeiden maksimihintoja.
– Ruotsalaisen lääkeviranomaisen TLV:n selvitys vuodelta 2024 kertoo, että lääkkeet ovat Suomessa jo nyt toiseksi edullisimmat. Selvityksessä vertailtiin 20 Euroopan maan lääkehintoja.
Muualla Euroopassa liian alas painettujen hintojen vaikutukset on jo tiedostettu.
– Norjassa viranomainen kohotti lasten lääkkeiden maksimihintoja 50 prosentilla ja antibioottien 40 prosentilla, jotta näitä lääkkeitä ei uhkaisi Norjassa saatavuushäiriö. Tällainen joustavuus puuttuu suomalaisesta systeemistä.
Itsehoitolääkkeet marketteihin?
Olisiko itsehoitolääkkeiden myynnin vapauttamisesta hyötyä? Madaltuisivatko niiden hinnat, jos niitä myytäisiin niin apteekeissa kuin marketeissa? Bothaksen mukaan ei.
– Se tarkoittaisi vain sitä, että niiden hinnoittelu vapautuisi. Kun apteekilla on lakisääteinen velvollisuus myydä myös halvimpia itsehoitolääkkeitä kalliimpien, vastaavien valmisteiden rinnalla, kaupalla ei tätä velvoitetta olisi. Kauppa haluaisi myös itsehoitolääkkeistään mahdollisimman korkean hinnan, joten niiden hinnat kääntyisivät todennäköisesti nousuun.
Tämä on nähty esimerkiksi Tanskassa, jossa noin 80 prosenttia itsehoitolääkkeistä vapautettiin apteekeista myös päivittäistavarakauppaan vuonna 2001. Samalla näiden valmisteiden hintasääntelystä luovuttiin siinä toivossa, että hintakilpailu lisääntyisi ja lääkkeet halpenisivat. Näin ei tapahtunut:
– Päivittäistavarakauppaan vapautettujen itsehoitolääkkeiden hinnat ovat nousseet Tanskassa uudistuksesta lähtien 33 prosenttia.
Asiantuntijana toiminnanjohtaja Heikki Bothas, Rinnakkaislääketeollisuus ry
Julkaistu Terveydeksi! 2/2025
