Itsehoito | 23.09.2014
Mikä avuksi ummetukseen?
Ummetuksesta on kyse, kun suoli toimii harvemmin kuin kolme kertaa viikossa. Yleensä apu löytyy riittävästä kuidun saannista ja liikunnasta, mutta joskus myös lääkkeet voivat olla tarpeen.
Tavanomaisesti ihmisen suoli tyhjenee 8–72 tunnin välein, eli suolen normaalissa toiminnassa on isojakin yksilöllisiä eroja. Myös ruoan läpikulkuaika voi olla jostain syystä pidentynyt, jolloin suoli toimii harvemmin. Ummetukseen voi liittyä kipua kovien ulosteiden takia, turvotusta ja ilmavaivoja.
Apteekkari Tiina Heikkilä Vaasan keskusapteekista kertoo, että eräät lääkkeet ja sairaudet voivat vetää vatsan kovalle.
– Neurologisista sairauksista esimerkiksi aivohalvaus, Parkinsonin tauti ja MS-tauti voivat lisätä ummetustaipumusta. Samoin masennus, diabetes, kilpirauhasen vajaatoiminta, peräpukamat ja haavaumat peräaukossa voivat olla sen taustalla. Ummetus on usein oireena myös ärtyvän suolen oireyhtymässä.
Ärtyvän suolen oireyhtymä ilmenee vatsan turvotteluna ja eri puolilla vatsaa tuntuvana kipuna. Suolen toiminnassa on yleensä muutoksia: joillakin löysät ulosteet useita kertoja päivässä ja ummetus vuorottelevat eri päivinä, toisilla on pääasiassa jompaakumpaa. Ärtyvän suolen oireyhtymän syytä ei tarkalleen tiedetä.
Lääkkeistä ummetusta
Tyypillisiä lääkkeitä, jotka voivat vaikeuttaa ulostamista, ovat masennuslääkkeet ja kipulääkkeinä käytettävät opiaatit. Muita ummetusta aiheuttavia lääkeaineita ovat esimerkiksi sepelvaltimotaudin ja verenpainetaudin hoitoon käytettävä verapamiili, rautavalmisteet ja nesteenpoistolääkkeenä käytettävät diureetit. Niiden käyttöä ei kuitenkaan pidä omin päin lopettaa vain, jotta kova vatsa helpottaisi.
– Riskiryhmänä voi mainita vanhukset. Heillä esiintyy ummetusta enemmän kuin terveillä aikuisilla, koska he yleensä liikkuvat vähemmän.
Heikkilä mainitsee, että elämäntavat vaikuttavat ratkaisevasti suolen toimintaan.
– Ummetuksen todennäköisyyttä lisäävät vähäinen liikunta, ruoan niukka kuitupitoisuus ja riittämätön nesteiden saanti sekä kiire ja stressi. Myös toistuva ulostuksen pidättäminen saattaa johtaa kovaan vatsaan siksi, että suoli ”oppii” tyhjenemään harvoin.
Ruokavalio kuntoon
Hoidon perusta ovat elintapamuutokset, joihin kuuluvat kuitupitoinen ruokavalio ja riittävä veden juominen, liikunnan lisääminen ja säännöllinen ulostamisrytmi. Toissijaisia hoitomuotoja ovat lääkkeet ja muut hoitokeinot.
– Kuitujen lisääminen ravintoon auttaa. Niitä saa viljasta, kasviksista, hedelmistä ja marjoista. Kuidut lisäävät suolen sisältöä sekä sitovat suolessa vettä ja siten kuohkeuttavat ulostetta, Heikkilä mainitsee.
Tehokkaimmin suolen sisältöä lisää viljan kuitu, jota on täysjyväleivissä ja -puuroissa. Suolen toimintaa parantavat myös luumut ja viikunat, jotka sisältävät kuitujen lisäksi myös suolen toimintaa tehostavia aineita.
Ruokavalio ja runsas neste ovat ummetuksen perushoitoa.
Liikunnan lisääminen ennaltaehkäisee ja lieventää ummetusta. Liikunnan laadulla ei ole juuri väliä: esimerkiksi portaiden nousu, kaikenlainen arkinen hyötyliikunta ja kävelylenkit ovat hyviä liikkumismuotoja.
Suolta voidaan myös opettaa säännöllisemmäksi. Suoli tyhjenee normaalisti aamuisin, joten aamupalan jälkeen on hyvä käydä vessassa. Elintapamuutokset eivät tepsi välittömästi, vaan vaikutus tuntuu useamman viikon kuluttua.
– Muutosten tulee olla pysyviä, jotta niiden teho säilyy. Kun ruokavalioon ottaa joka päivä mukaan esimerkiksi täysjyväleipää ja puuroa sekä lisää kävelyä ja muuta arkiliikuntaa, vatsa alkaa toimia säännöllisemmin. Nämä ovat useimmille aika helppoja elämäntapamuutoksia, Heikkilä vinkkaa.
Ummetuslääkkeet
Apteekista saa ilman reseptiä eri tavoin vaikuttavia ummetuslääkkeitä. Apteekin asiantuntijat auttavat valitsemaan sopivan valmisteen.
Kuituvalmisteet lisäävät suolen sisältöä, ja niitä voi käyttää pitkiäkin aikoja.
Laktuloosi ja makrogoli ovat paksusuolen sisällön nestemäärää lisääviä lääkkeitä, joita
voi käyttää sitkeään ummetukseen. Vaikutus alkaa yleensä muutaman tunnin kuluttua mutta näkyy joskus vasta 1–2 päivän päästä. Hankalassa ummetuksessa näitä voi käyttää pitempäänkin.
Suolen toimintaa kiihdyttävät lääkkeet sennosidi ja bisakodyyli on tarkoitettu vain tilapäiseen käyttöön, koska pitkäaikaisessa käytössä suoli tottuu niihin. Niitä löytyy eri valmistemuodoissa. Erityisen hankalissa tapauksissa ummetus voidaan laukaista peräruiskeella.
Milloin sitten vaiva on niin vakava tai huolestuttava, että kannattaa lähteä lääkäriin?
– Lääkäriin tulee hakeutua, jos itsehoidosta huolimatta ummetus jatkuu ja häiritsee jokapäiväistä elämää. Samoin muut oireet kuten jatkuva väsymys ja oudot vatsakivut ovat syy hakeutua tutkimuksiin. Myös silloin on hyvä mennä lääkäriin, jos vuosia jatkunut suolen normaali toiminta muuttuu suhteellisen nopeasti eli muutamassa viikossa ummetukseksi.
Yksi mahdollinen syy ummetukseen voi olla suolistosyöpä. Sen hoito onnistuu sitä paremmin, mitä aiemmin se todetaan. Vaikkei syöpä olisikaan kyseessä, tutkimuksen perusteella ummetusvaivoihin voidaan joka tapauksessa alkaa etsiä sopivinta hoitokeinoa.
Ummetusta lapsillakin
Imeväisikäisillä rintamaitoa saavilla lapsilla ummetus on harvinaista. Yli kolmen kuukauden ikäiselle voidaan antaa tarvittaessa soseita, esimerkiksi luumusosetta.
– Lasten ummetusta hoidetaan kuten aikuisillakin ruokavaliolla ja runsaalla nesteellä. Tarvittaessa lapsille voidaan antaa kuituvalmisteita ja laktuloosia. Leikki-ikäisillä yli kuukauden ja vanhemmilla lapsilla yli kaksi kuukautta jatkunut ummetusongelma ovat riittäviä syitä hakeutua lääkäriin.
Ummetus on tavallista raskausaikana. Ensisijaisena hoitona on kuidun saannin varmistaminen. Raskauden aikana tulee lääkkeitä käyttää ainoastaan terveydenhuollon ammattilaisten ohjeiden mukaan.
Lisää tietoa
Lapsella harvoin taustalla sairaus
Jos lapselle tulee ummetusta, se alkaa tavallisimmin 2–4 vuoden iässä, mutta voi myös ilmetä jo ensimmäisen vuoden aikana. Vaiva on useimmiten toiminnallinen, eli se ei johdu mistään sairaudesta. Monesti selvää syytä ei löydy.
Joskus ummetukseen saattaa johtaa jokin tapahtuma, kuten kivulias ulostuskerta tai ulosteen tahallinen pidättäminen esimerkiksi vastalauseena pottaharjoittelua vastaan. Myös erilaiset huolet ja stressi voivat olla ainakin osatekijänä, jos lapsella on kova vatsa.
Imeväiselle voi korvikkeeseen lisätä mallasuutetta, luumusosetta, luumumehua tai päärynäraastetta. Yli viiden kuukauden ikäisten tulisi syödä täysjyväviljasta valmistettuja vellejä ja puuroja. Ruokaan voi myös lisätä vehnäleseitä 1–2 rkl päivässä.
Leikki- ja kouluikäiset lapset tarvitsevat kuitupitoisia ruokia, kuten ruisleipää, vihanneksia ja hedelmiä. Suolen toimintaa hidastavia ruokia, kuten mehukiisseliä, kaakaota ja banaaneja, valkoisia viljavalmisteita ja runsassokerisia juomia on hyvä välttää. Vesi ja laimeat mehut ovat parhaat juomat.
Maitotuotteista osa kannattaa tarjota hapanmaitovalmisteina (jogurtti, piimä, viili). Jos maitotuotteet jätetään kokonaan pois, on syytä käyttää kalkkivalmisteita vähintään 500 milligrammaa vuorokaudessa.
Lähde: terveyskirjasto.fi
Liukeneva ja liukenematon kuitu auttavat
Veteen liukenevia kuituja eli geeliytyviä kuituja saa muun muassa marjoista, hedelmistä, palkokasveista, kaurasta ja ohrasta. Liukeneva kuitu sitoo nestettä itseensä ja muodostaa suolen pinnalle voitelevan kerroksen, joka helpottaa suolen toimintaa. Liukenevat kuidut lisäksi tasoittavat verensokerin vaihtelua.
Veteen liukenemattomia eli geeliytymättömiä kuituja saa pääasiassa täysviljavalmisteista ja kasviksista. Liukenematon kuitu kasvattaa ulostemassaa ja nopeuttaa sen kulkemista suolistossa.
Elintarvikkeissa on yleensä seos molempia ravintokuituja. Runsas kuidunsaanti lisää ulostemassaa ja helpottaa sulamattoman aineksen kuljetusta suolistossa vähentäen ummetusta. Etenkin hajoamaton selluloosa, jota sisältävät täysjyvävilja, erityisesti ruis, ehkäisee sitä tehokkaasti.
Teksti Ilpo Salonen
Asiantuntijana apteekkari Tiina Heikkilä, Vaasan keskusapteekki
Julkaistu Terveydeksi! 2/2014
