‹ Takaisin

Hoidossa  |  06.10.2014

Mikael taklaa psorin

Tiimivalmentaja Mikael Hirvi (30) Jyväskylästä on oppinut pelaamaan psoriasiksen kanssa. Entisenä jääkiekkoilijana hän tietää, että hyvä psyykkinen ja fyysinen kunto ovat tie menestykseen.

Elämäntavat pitää saada pelittämään, jotta psorin kanssa selviää. Olen huomannut, että kohtuullisuus ja tietty kurinalaisuus tukevat koko elämän ja samalla sairauden hallintaa.

Mikaelilla psori antoi ensimmäiset merkit jo murrosiässä, jolloin päänahkaan ja taipeisiin ilmaantui punaisia täpliä.

Psoriasista sairastava äiti tunnisti oireet välittömästi, ja diagnoosi saatiinkin saman tien.

– Pelasin silloin JYP:n junnujoukkueissa, ja kyllä punoittavan, kutiavan ja rikkoutuneen ihon kanssa oli hankaluuksia märissä treenivaatteissa, Mikael muistelee.

Oireet kuitenkin helpottuivat, kunnes tauti teki uuden hyökkäyksen täysi-ikäisyyden kynnyksellä. Silloin angiinan jälkeen ilmaantui raju, sairaalahoitoa vaatinut täpläpsoriasis. Sekin talttui itsekseen, mutta tauti palasi muutaman vuoden päästä uusin oirein, nyt sormien turvotuksena ja kipuina.

– Kärsin monta vuotta säryistä ja keplottelin tulehduskipulääkkeiden avulla, joita terveyskeskuksessa määrättiin. Vasta pari vuotta sitten sain nivelpsoriasisdiagnoosin yksityiseltä reumatologilta.

Sen jälkeen olen syönyt metotreksaattia, jonka avulla oireet pysyvät nippa nappa kurissa. Biologisia lääkkeitäkin on määrätty, mutten ole vielä käyttänyt niitä.

Liikunnasta pelastus

Mikael jätti jääkiekon parikymppisenä loukkaantumisten takia. Uusi ura urkeni Jyväskylän ammattikorkeakoulun Tiimiakatemiasta, josta hän päätyi valmentamaan ensin yritysten tiimiorganisaatioita ja sittemmin uusia tiimivalmentajia kotimaisten ja ulkomaisten korkeakoulujen Tiimiakatemioihin.

– Työ on ajoittain hektistä. Minulle kertyy parhaimmillaan matkustuspäiviä vuodessa jopa 150. Kiirejaksot ovat taudin kannalta haastavia, sillä oireet tahtovat paheta samaa tahtia stressin kanssa.

Mikaelia ovat auttaneet personal trainerin laatimat liikunta- ja ravitsemussuositukset, joiden tarkoitus on säätää elämäntavat oikeaan suhteeseen tautiin ja jaksamiseen nähden.

– Nyt pidän kiinni siitä, että harrastan liikuntaa neljästi viikossa. Siihen kuuluu vuodenajan ja tilanteen mukaan esimerkiksi juoksulenkkejä, hiihtoa, pyöräilyä ja pallopelejä. Matkoillakin ovat lenkkitossut aina mukana. Käyn myös kuntosalilla tekemässä istumatyöläiselle sopivia täsmäharjoitteita.

Ruokia täytyy testaillla

Mikael sanoo katsovansa uusin linssein, mitä pistää suuhunsa. Hän sai valmentajaltaan hyviä vinkkejä, joiden avulla päivän aterioista voi rakentaa tasapainoisen kokonaisuuden.

– Samalla testailen itse, mistä ruoista tulee kolotuksia ja mikä sopii. Raskaat liharuoat tuntuvat tukkivan aineenvaihdunnan, mutta kala, kana ja kasvikset sopivat hyvin. Joskus yksi vääränlainen olut voi laukaista rajut säryt.

Mikaelin neuvo kohtalotovereille on, että kannattaa pitäytyä kohtuudessa ja kuunnella kehon viestejä. Tasapainoilu stressin, liikunnan ja ravinnon välillä ei onnistu keneltäkään sataprosenttisesti. Silloin pitää olla itselleen armollinen.

– Toivon tietenkin, ettei tauti tulisi koskaan esteeksi toimintakyvylle ja liikkumisesta saatavalle hyvälle ololle.

Psori kaipaa tarkkaa hoitoa

Psoriasis on oikullinen ihotulehdus, joka ottaa nokkiinsa stressistä ja huonoista elintavoista. Parhaiten tauti pysyy kurissa, kun elämä on tasapainossa ja hoito hyvää.

Hoitojen tavoite on turvata hyvä toiminta ja työkyky.

Psoriasis on ihon ja nivelien krooninen tulehdustauti, jota Suomessa sairastaa noin 150 000 ihmistä. Oireita esiintyy yleensä iholla, joskus kynsissä ja harvemmin nivelissä.

– Sairaus voi puhjeta missä iässä hyvänsä, mutta todennäköisimpiä sairastujia ovat nuoret aikuiset ja työikäiset, kertoo ihotautien ja psykiatrian erikoissairaanhoitaja Maria Aitasalo Psoriasisliiton Psorilinja-neuvontapalvelusta.

Sairastumisen taustalla on perinnöllinen alttius. Taudin voivat laukaista esimerkiksi stressi ja infektiot, joiden jälkeen iholle ilmaantuu yleensä ensin pienipilkkuista ihottumaa. Myös murrosiän ja vaihdevuosien hormonaaliset muutokset ovat omiaan käynnistämään sairauden. Psoriasis ei tartu.

Diagnoosin saaminen ei ole aina helppoa, sillä iho-oireet voidaan tulkita esimerkiksi allergiaksi tai päänahan hilse sieni-infektioksi. Aitasalo suosittelee käyntiä ihosairauksiin erikoistuneella lääkärillä, joka tavallisesti tekee diagnoosin oireiden, taustatietojen ja silmämääräisen tarkastelun pohjalta. Psoriasiksen toteamiseen ei ole laboratoriotestiä.

Elää omaa elämäänsä

Ihon oireet vaihtelevat muutamasta läiskästä laaja-alaiseen ihotulehdukseen. Psoriasis luokitellaan

lieväksi, keskivaikeaksi tai vaikeaksi sen mukaan, kuinka isolla alueella ja minkälaisia oireita esiintyy. Oireille on tyypillistä vaihtelevuus ja ennakoimattomuus

– Voi sanoa, että psoriasis elää omaa elämäänsä. Välillä se on ärhäkkä, toisinaan rauhallinen. Esimerkiksi stressi, runsas alkoholinkäyttö ja yleiskunnon heikkeneminen vaikuttavat oireiluun. Kohtuulliset elintavat voivat lieventää pahenemisvaiheita, mutta täydellistä suojaa ihminen ei pysty omilla toimillaan hankkimaan, Aitasalo sanoo.

Kun psoriasiksen aiheuttama tulehdus saadaan ripeästi kuriin, voidaan estää taudin paheneminen ja vähentää liitännäissairauksien riskiä.

– Psoriasis pitää yllä tulehduksellista tilaa elimistössä. Uusimmat tutkimukset osoittavat, että vaikeaan psoriasikseen liittyy lisääntynyt riski metaboliseen oireyhtymään ja sydän- ja verisuonisairauksiin. siksi terveysneuvonta, verenpaineen mittaukset sekä verensokeri- ja rasva-arvojen seuranta on hyvä liittää osaksi hoitoa.

Valoa ja voiteita

Lievät oireet rauhoittuvat ilman reseptiä myytävillä perus- ja hydrokortisonivoiteilla. Hankalimmissa oireissa tarvitaan vahvempia kortisonivoiteita ja -liuoksia tai yhdistelmävalmisteita, jotka sisältävät kortisonia ja salisyylihappoa tai D-vitamiinia. Näitä valmisteita on saatavana reseptillä geelinä ja voiteena.

Auringon valo on luonnollista psoriasiksen hoitoa. Kesällä oireet yleensä helpottuvat, koska UV-säteily lievittää tulehdusta.

– Talvella auttavat lääketieteelliset valohoidot, joista käytetyimpiä ovat UVB-hoidot ja PUVA-hoidot. Jälkimmäisessä käytetään valoherkistävää ainetta yhdistettynä UVA-valoon. Valohoitoja annetaan 15–20 kerran sarjoina pari kertaa vuodessa. Päänahkaa varten on olemassa UVB-valohoitokampoja, Aitasalo kertoo.

Psoriasisliitto järjestää lisäksi Kanariansaarilla ohjattuja aurinkopainotteisia sopeutumisvalmennuskursseja. Raha-automaattiyhdistyksen tukemille kursseille haetaan liiton kautta. Jos paikallishoidot eivät riitä, tautia voidaan hoitaa myös sisäisellä lääkityksellä, kuten tabletteina otettavilla A-vitamiinijohdannaisilla ja solunsalpaajilla. Esimerkiksi metotreksaatti lievittää iho-oireiden ohella myös nivelpsoriasikseen liittyvää tulehdusta.

Tuki nostaa jaloilleen

Viimeisin konsti ovat biologiset hoidot, jotka otetaan kehiin vasta sitten, jos muut hoidot eivät auta tai sovi. Ne vaikuttavat elimistön puolustusjärjestelmään vaimentamalla tulehdustilaa.

Hoitojen tavoitteena on saada tauti niin hyvin hallintaan, että toiminta- ja työkykysäilyvät.

– Valitettavasti osa potilaista ei saa riittävästi tietoa, tukea ja hoito-opastusta sairauteensa. Heidän ainoa kontaktinsa hoitotahoon voi olla reseptien uusinta terveysaseman luukulla. Ihmiset voivat jäädä aika yksin vaivoineen.

Moni pääsee jaloilleen vertaistuen ansiosta, jota on saatavilla esimerkiksi Psoriasisliiton paikallisyhdistyksistä.

– Vaikka pitkäaikaissairaus rasittaa fyysisesti ja henkisesti, sen kanssa voi elää hyvää elämää. Sairauden ei tarvitse olla esteenä, eikä sen takia tarvitse peitellä kehoaan. Sekaan vaan, neuvoo Maria Aitasalo.

Lisää tietoa

Psoriasista monta muotoa

1. Tauti alkaa usein pisarapsoriasiksena, jossa esiintyy pieniä, alle sentin mittaisia läiskiä koko vartalolla.
2. Läiskäpsoriasis on yleisin taudin muoto, jossa on erikokoisia hilseen peittämiä läiskiä useimmiten kyynärpäissä, polvissa ja hiuspohjassa.
3. Taivepsoriasis esiintyy ihopoimuissa ja taipeissa, kuten navassa, rintojen alla, nivusissa ja pakaravaossa. Läiskä on ohut, punertava ja hilseetön.
4. Märkärakkulainen psoriasis aiheuttaa keholle pinnallisia, pieniä ja kutisevia märkärakkuloita, joita tulee useimmiten kämmeniin ja jalkapohjiin.
5. Erytroderminen psoriasis on taudin vakava muoto, jossa iho-oireita on laajalla alueella. Se vaatii sairaalahoitoa.
6. Kynsipsoriaris aiheuttaa kuoppamaisia muutoksia, värin muuttumista, kynnen paksuuntumista ja irtoamista kynsipedistä.
7. Kynsimuutokset ovat tavallisia nivelpsoriasista sairastavilla.

Joskus nivelissä

Nivelpsoriasis voi esiintyä missä tahansa nivelessä, mutta tavallisesti raajojen pikkunivelissä. Arviolta 20–25 prosentilla ihopsoriasista sairastavista on myös nivelpsoriasis.

Oireina on nivelien kipua, turvotusta ja arkuutta erityisesti aamuisin. Nivelissä, lihaksissa ja jänteissä voi olla paineluarkuutta. Siksi tauti sekoitetaan helposti fibromyalgiaan.

Niveltulehdukseen saattaa liittyä myös sormien ja varpaiden makkaramaisia turvotuksia ja kynsimuutoksia. Niveloireet voivat alkaa iho-oireiden jälkeen mutta joskus myös ennen niitä.

Tauti voi aiheuttaa niveliin muutoksia, jotka näkyvät röntgenkuvassa. Nivelpsoriasiksen diagnosoi varmimmin reumasairauksien erikoislääkäri. Reumalääkkeet, fysioterapia ja omatoiminen harjoittelu lievittävät kipuja.

Lähde: Psoriasisliiton esite Psoriasis – osa elämää sekä Reumaliiton esite Nivelpsori

Teksti Ritva-Liisa Sannemann, kuvat Tommi Tuomi

Asiantuntijana ihotautien ja psykiatrian erikoissairaanhoitaja Maria Aitasalo Psorilinjalta

Julkaistu Terveydeksi! 1/2012