‹ Takaisin

Hoidossa  |  23.09.2014

Diabeetikon elämää yli esteiden

Tyypin 1 diabetekseen sairastuu Suomessa vuosittain kaksi tuhatta ihmistä, joista suuri osa on lapsia ja nuoria. Sairauden aiheuttajia ei toistaiseksi tunneta. Diabeteksen kanssa oppii elämään, mutta hoito vaatii säännöllisyyttä.

Ykköstyypin diabetes puhkeaa yleensä ennen 30 vuoden ikää. Noin puolet sairastuu alle 18-vuotiaana. Sairastumisikä näyttää siirtyneen varhaisemmaksi, ja yhä useampi lapsi sairastuu jo ennen kouluikää.

Näin kävi myös helsinkiläiselle Piia Laineelle, jolla diabetes puhkesi viisivuotiaana.

– Sairastuin niin pienenä, etten muista aikaa ennen diabetesta. Se on osaltaan helpottanut sopeutumista.

Hoidosta oli otettava vastuu jo pienenä koululaisena, ja riittävistä välipaloista piti muistaa huolehtia, Laine kuvailee.

Alle 15-vuotiaita diabeetikkoja on Suomessa nelisen tuhatta. Tavallisen kokoisessa koulussa on siis yleensä ainakin yksi diabetesta sairastava lapsi.

Diabetes ei itsessään vaikuta koulumenestykseen, ja suurin osa sitä sairastavista lapsista pärjää koulussa normaalisti. Verensokeriarvojen heittely saattaa kuitenkin heikentää keskittymistä ja oppimista, ja verensokerin tasapainosta huolehtiminen on siten tärkeää.

Tavoitteena on hyvä hoitotasapaino. Diabeteksen hoidossa huolellisuus on tärkeää. Diabeetikko ei voi elää hetkessä, vaan hänen on aina mietittävä vuorokausi eteen- ja taaksepäin. Verensokeria on seurattava jatkuvasti, jotta osaa arvioida sopivan insuliinin määrän. Ateriaryt­min pitäminen säännöllisenä helpottaa hoitoa, ja lisäksi on tärkeää tuntea ravinnon sisältämät hiilihydraattimäärät, joiden mukaan ateriainsuliini annostellaan.

Toisaalta huolellisuuteen oppiminen on hyvä asia, ja se tukee onnistumista opinnoissa ja työelämässä. Tyypin 1 diabetesta hoidetaan insuliinihoidolla, joka otetaan pistoksina tai insuliinipumpun avulla. Pitkävaikutteisia insuliinipistoksia otetaan kerran tai kahdesti päivässä, lyhytvaikutteisia ennen jokaista ateriaa. Hoidon tarkoituksena on pitää verensokeriarvot mahdollisimman normaaleina.

Jos insuliiniannos on liian suuri, voi seurauksena olla pahimmillaan matalan verensokerin aiheuttama insulii­nishokki. Jos taas insuliini­pistoksia jää ottamatta, voi insuliinin puutteesta seurata vaarallinen happomyrkytys.

Insuliinipumpusta apua

Pelkästään pikainsuliinia an­nostelevan insuliinipumpun suosio on kasvanut etenkin lapsipotilaiden ja nuorten aikuisten joukossa. Pumpun avulla insuliinia annostellaan tarvittava määrä suoraan ihon alle. Pienikokoinen laite kulkee mukana vyötäröllä tai taskussa.

Piia Laine sai insuliinipumpun viime syksynä ja on ollut siihen tyytyväinen.

–Pumpun avulla pystyn säätelemään insuliinin määrää paremmin. Ennen heräilin öisin mataliin verensokereihin, mutta nyt pystyn ar­vioimaan insuliinin vaikutuksia tarkemmin, ja heräily on loppunut.

Pumppu helpottaa myös liikuntaa. Liikunnasta on diabetespotilaalle hyötyä, sillä se tehostaa insuliinin vaikutusta.

Pumpun ansiosta voin liikkua entistä enemmän, ilman jatkuvia matalia sokereita eikä liikunta tuota tuskaa kuten aiemmin. Käyn koiran kanssa lenkillä ja jaksan hyvin agility-treeneissä, Piia Laine kertoo.

Diabeetikon huolena lisäsairaudet

Diabeteksen vaikutuksessa päivit­täiseen elämään on suuria yksilöllisiä eroja. Jos hoito on hyvässä ta­sapainossa, diabetes ei juuri vaikuta terveyteen ja jaksamiseen, mutta kaikki eivät löydä tasapainoa helposti.

– Diabetes ainoana sairautena ei ole estänyt minua tekemästä mi­tään. Olen opiskellut monta am­mattia, tehnyt monenlaista työtä ja harrastanut aktiivisesti muun muassa ratsastusta, Laine kertoo.

Ikävänä lisänä tulevat kuitenkin lisäsairaudet, jotka puhkeavat pitkäaikaisen sairastamisen jälkeen. Tyypillisiä ovat munuaissairaudet, hermovauriot ja silmänpohjan sairaudet.

Piia Laineella lisäsairaudet pa­henivat noin 25 vuoden sairastamisen jälkeen. Laine kärsii kivuliaasta hermostovauriosta, joka huonon­taa muun muassa tasapainoa. Hermovaurion vuoksi hänellä on elinikäinen kipulääkitys. Myös silmänpohjan sairaudet ovat pahentuneet viime vuosina, ja Laine käy säännöllisesti silmien laserhoidoissa. Lisänä tulevat tulehdussairaudet, kuten toistuvat jännetuppitulehdukset ja jännetulehdukseen liittyvä jäätynyt olkapää, joka vaatii viikoittaista fysioterapiaa.

Diabeetikot altistuvat helpom­min myös sydän- ja verisuonitaudeille, sillä verensokerin vaihtelut vaurioittavat verisuonia ja aiheuttavat erityisesti ääreisverenkierron heikkenemistä.

– Lisäsairauksien takia en jaksa enää yhtä hyvin kuin aiemmin, ikävä kyllä, Piia Laine sanoo.

Tällä hetkellä hän työskentelee osa-aikaisesti Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistyksessä ja vetää muun muassa diabeetikoiden vertaistukiryhmiä.

Lisää tietoa

Mistä diabetes johtuu?

Tyypin 1 diabetes kuuluu autoimmuunisairauksiin, joissa elimistön oman puolustusjärjestelmän häiriö aiheuttaa sairastumisen. Elintoiminnoille välttämätöntä insuliinia ei erity, koska sitä tuottavat haiman saarekesolut ovat tuhoutuneet. Sairaudelle ei ole löydetty yksiselitteistä syytä.

– Virusinfektioilla on epäilty olevan yhteys diabeteksen riskiin, samoin imeväisiän ravintotekijöillä. Näiden vaiku­tuksesta ykköstyypin diabetekseen ei ole kuitenkaan varmaa näyttöä, eikä mikään yksittäinen tekijä selitä sairautta, kertoo diabeteslääkäri Tero Saukkonen.

Diabetes on erityisen yleinen Suomessa ja muissa Pohjoismaissa, mutta selkeää syytä tähänkään ei ole tiedossa.

– Perinnölliset tekijät eivät selitä sairauden yleisyyttä Suomessa, sillä olemme geneettisesti samankaltaisia kuin muut eurooppalaiset. Syitä on haettu elinympäristöstä, muun muassa korkeasta hygieniatasosta, Saukkonen sanoo.

Ykköstyypin diabetesta tutkitaan koko ajan, ja sen hoitoa pyritään helpottamaan. Uusia lyhyt- ja pitkä­vaikutteisia, paremmin haiman omaa insuliinineritystä jäljitteleviä insuliineja on kehitteillä. Uudet insuliinipumput annostelevat insuliinia ja mittaavat samalla verensokeria, mikä on merkittävä kehitysaskel. Teknologia saattaa tulevaisuudessa kehittyä niin, että pumppu säätelisi insuliinin annostusta automaattisesti.

– Yksi tulevaisuuden hoitomahdollisuus on solusiirto, jonka avulla diabetesta sairastavalle voitaisiin antaa insuliinia tuottavia soluja. Tämä ei kuitenkaan ole todellisuutta vielä lähivuosina, Saukkonen sanoo.

Diabeteksen kaksi tyyppiä

1. Tyypin 1 diabetesta sairastaa Suomessa noin 45 000 ihmistä. Tyypin 2 diabetekseen sairastuneita on noin 250 000, ja arviolta 200 000 sairastaa sitä tietämättään.
2. Ykköstyypin diabetekseen sairastutaan yleensä ennen 30. ikävuotta. Kakkostyypin diabetes on keski-ikäisten ja iäkkäiden sairaus, jossa keskimääräinen sairastumisikä on 60 vuotta.
3. Tyypin 1 diabetes ei periydy suoraan. Jos äidillä on sairaus, lapsen riski sairastua on 2–5 %. Jos isä sairastaa tyypin 1 diabetesta, lapsen riski sairastua on 6–8 %. Tyypin 2 diabeteksessa perinnöllisillä tekijöillä on keskeinen merkitys: alttius periytyä on 40–70 %.
4. Kakkostyypin diabetes on yhteydessä ylipainoon. Ruokavaliolla, liikunnan lisäämisellä ja tupakoinnin lopettamisella on sairauden hoidossa keskeinen merkitys. Ykköstyypin diabetesta ei selitä ylipaino tai muukaan yksittäinen tekijä. Liikunta auttaa tehostamaan insuliinin vaikutusta.
5. Tyypin 1 diabeteksessa insuliinihoito on elinehto, sillä haima ei eritä lainkaan insuliinia. Tyypin 2 diabeteksessa insuliinin eritys on heikentynyt, ja sen vaikutus elimistössä on vähenty­nyt. Varsinkin alussa riittää usein tablettihoito, mutta insuliinihoitoa saatetaan tarvita myöhemmin.
6. Tyypin 1 diabeetikko saa sairaalasta tai terveyskeskukses­ta ohjeet sairauden hoitoon. Apteekin rooli korostuu tyypin 2 diabeteksen hoidossa, jossa on tärkeää neuvoa potilasta elintapojen muuttamisessa.

Teksti Eeva Tähtinen, kuva Vessi Hämäläinen
Asiantuntijana lastentautien erikoislääkäri Tero Saukkonen, Pääkaupunkiseudun diabetesyhdistys

Julkaistu Terveydeksi! 3/2013