Tärkeä tiedote   |  24.03.2020  Yli 70-vuotiaiden tulee välttää apteekkiasiointia

‹ Takaisin

Mielessä  |  20.12.2018

Käsityön iloa

Pehmeitä, pörröisiä lankoja, sileää savea, säihkyvää lasia, tuoksuvaa puuta. Jo pelkästään käsitöissä käytetyt materiaalit tuottavat mielihyvää, mutta käsillä tekeminen vaikuttaa hyvinvointiin monella muullakin tavalla.

Kun kädet ahkeroivat puikkojen ja langan kanssa, likaiset astiat tiskipöydällä eivät häiritse. Matkanteko käy joutuisasti eikä hammaslääkärin aikataulun viivästyminen harmita, kun kaivaa junassa tai odotushuoneessa käsityön kassista. Käsien liike rauhoittaa ja rentouttaa. Kiire katoaa, ja stressi helpottaa. Käsityöt tarjoavat hetken omaa aikaa.

– Monesti ajatellaan, että käsityöt ovat vain vanhemman ikäluokan harrastus. Kuitenkin moni työ- ja opiskeluikäinen käyttää niitä palautumiseen ja kaivaa puikot esiin kahvitauolla, käsityön merkitystä ja erityisesti käsityötä ja hyvinvointia tutkinut käsityötieteen professori­­­ Sinikka Pöllänen Itä-Suomen yliopistosta kertoo.

Jotta ihminen palautuisi riittävästi arkiaherruksesta, vapaalla ja tauoilla tulisi tehdä erilaisia asioita kuin töissä. Harvalla on enää käden työhön perustuva ammatti, ja siten käsillä tekeminen on työlle tehokasta vastapainoa.

– Jokaisella ihmisellä on tarve tehdä käsillä ja saada aikaan näkyviä asioita. Toisin kuin moni työ nykyaikana, käsityöt täyttävät nämä tarpeet.

Pirstaleisessa maailmassa käsityöt voivat joskus olla ainoa asia, jonka avulla ihminen kokee hallinnan tunnetta.

– Käsityöllä on tavoite, eli valmis työ. Aikaansaamisen tunne on hyvä tunne ja saa ihmisen kokemaan itsensä merkitykselliseksi.

Käsityöt tarjoavat eväitä kasvuun

Samalla kun sukkaan tulee lisää kerroksia tai kaulahuiviin pituutta, tekijä kasvaa ihmisenä.

– Käsityöt paljastavat meistä piiloon jääneitä piirteitä ja kehittämisen kohteita. Ne lisäävät kärsivällisyyttä ja parantavat kykyä ottaa haasteita vastaan. Uuden tekniikan oppiminen ja entistä vaikeammasta työstä selviytyminen palkitsevat.

Käsitöitä tekemällä voi valmistautua eri elämänvaiheisiin, kuten odottava nainen vauvan nuttua virkatessaan äidin tai hänen äitinsä isoäidin rooliin. Niiden avulla voi käsitellä tunteita, toipua surusta ja käsitellä menetyksiä.

– Leski voi sitoa ryijyyn puolisonsa kuoleman aiheuttaman kaipauksen, ja ystävänsä muuton vuoksi jättämään joutunut henkilö kirjoa kankaaseen koti-ikävää.

Kesken jäänyt työ ei ole epäonnistunut

Aina lopputulos ei vastaa odotuksia, tai mieli voi muuttua kesken tekemisen. Silloin käsityön voi purkaa.

– Jotkut puhuvat keskenjääneistä töistä märehtimistöinä. Työ on aloitettu kiukkuisena tai surun vallassa. Kun se on edennyt, tunteet ovat helpottuneet ja tehtävänsä täyttäneen käsityön voi purkaa ja materiaalin käyttää uudestaan.

Kesken jääneitä töitä ei kannata jäädä harmittelemaan, vaan suhtautua niihin ja itseen armollisesti.

– Kesken jäänyt työ ei ole epäonnistunut, eikä koko työtä tarvitse tehdä alusta loppuun itse. Tuunaaminen ja suunnitelman muutokset kuuluvat käsitöihin ja ruokkivat luovuutta. Ei tullut takkia, vaan tuli liivi, ja se voi olla takkia mieluisampi.

Stressaavassa elämäntilanteessa kannattaa jättää suosiolla vaativat tekniikat odottamaan rauhallisempia hetkiä.

– Työn voi tehdä osina. Hihan nyt, toisen myöhemmin ja pikkutarkkuutta vaativan kohdan lomalla, Pöllänen vinkkaa.

Tuote valmistuu tällä tapaa hitaammin, mutta hyvinvointivaikutuksiin ei tekemisen tahti vaikuta. Itse tekeminen ja työssä käytetyt materiaalit aiheuttavat mielihyvää.

– Pehmeät, pörröiset langat, tuore puu ja kynttilöissä käytettävä tuoksuva mehiläisvaha tuottavat iloa silloinkin, kun käsitöiden teko ei esimerkiksi sairauden vuoksi onnistu.

Uusia ystäviä, vanhoja perinteitä

Vaikka käsitöitä tekisi yksin, käsityöharrastus on luultua sosiaalisempaa touhua. Moni hakeutuu vertaisten pariin sosiaalisessa mediassa.

– Käsityö voimistaa ihmissuhteita, sillä se tehdään monesti lahjaksi. Jo lahjan saajan ajattelu saa tekijässä aikaan mielihyvää. Käsillä tekeminen voi olla sukupolvia yhdistävä asia, jonka parissa tavataan iäkkäitä sukulaisia.

Käsityöt vahvistavat juuria ja kiinnittävät ihmisen kotiseutuunsa. Maahanmuuttaja tuo tullessaan kotikulttuurinsa käsityöperinteen, ja eteläsuomalainen saattaa kokea itsensä lappilaiseksi vasta, kun osaa tehdä nutukkaat.

– Harrastus voi syventää kotiseutu- ja historiantuntemusta, kun ihminen haluaa tietää lisää jonkin aikakauden tai kulttuurin käsityöperinteestä. Moni historiaharrastaja on saanut käsitöistä uuden intohimon ja harrastajista vertaisyhteisön itselleen.

Aivot muovautuvat läpi elämän

Käsillä tekeminen tukee uusien asioiden opettelua. Se auttaa keskittymään ja virittää aivot oppimaan, sillä käsien käyttö aktivoi aivoja laajalti. Käsillä on ruumiinosista laajin edustus aivoissa.

– Rutiininomainen tekeminen tehostaa kuullun ymmärtämiseen perustuvaa oppimista, kuten vieraan kielen omaksumista. Siksi puikkojen kilisyttely olisi enemmän kuin suotavaa luennoilla.

Käsitöiden teko toimii käänteisesti muisti­avaimena: kun tarttuu käsityöhön, tekemiseen aiemmin yhdistetyt asiat palautuvat mieleen.

– Haastavan käsityön teko vahvistaa samoja aivojen ongelmanratkaisualueita kuin esimerkiksi matemaattisten tehtävien teko, ja aivot muovautuvat läpi elämän, Pöllänen painottaa.

Lisää tietoa

Peukalo keskellä kämmentä?

Käännä työ, nosta ensimmäinen silmukka neulomatta ja neulo muut nurin. Käännä työ, *nosta 1 s neulomatta, neulo 1 s oikein*, toista *–* 9 kertaa. Neuleohje on sellaista salakieltä, että hiki nousee tottumattoman niskaan. Miten tässä sukanteossa pääsee alkuun?

– Aloita helpommasta. Sukkaan ei ole pakko tehdä kantapäätä, yhtenä pötkönä kudottu putkisukka on ihan yhtä lämmin kuin niin sanottu istutettu sukka, Taito Pirkanmaa Oy:n markkinointipäällikkö Tarja Kähkönen neuvoo.

Mitä monimutkaisemmalta neuleohje näyttää, sitä enemmän kärsivällisyyttä sen toteuttaminen yleensä vaatii. Työohjeet on monesti tähditetty vaikeusasteen mukaan yhdestä tähdestä kolmeen tähteen. Esimerkiksi ohuen, pitsimäisen neuloksen teko vaatii pidempää pinnaa kuin yhtä ja samaa silmukkaa toistavan kaulaliinan neulominen. Paksuilla puikoilla ja paksulla langalla tulee nopeasti valmista.

– Pipon saa numero 9 puikoilla valmiiksi neljässä tunnissa, Kähkönen innostaa.

Tarkoitukseen nähden väärästä materiaalista tulee kehno lopputulos – oli puikoissa sitten aloittelija tai ammattilainen. Sukkalangasta ei saa hyvää liiviä eikä lapaslangasta kestävää sukkaa.

– Materiaalit kannattaa hankkia paikasta, jossa saa opastusta, ja neuleohjeissa annettuja lankasuosituksia kannattaa noudattaa.

Miksi oma tekele näyttää ihan erilaiselta kuin ohjeen kuvassa?

– Viestin kulku aivoista sormenpäihin vaatii harjoitusta, ja siksi pidempään neuloneen kädenjälki on aloittelijaa tasaisempaa. Yksilöllinen käsiala saa ja sen pitää näkyä työssä. Tylsäähän se olisi, jos kaikki työt olisivat toistensa kopioita.

Ellei jotain osaa nyt, aina voi oppia. Kansalais- ja työ­väenopistot, lankaliikkeet ja Taitojärjestön jäsenyhdistykset järjestävät aikuisille kursseja ja koulutusta. Neulekahviloissa osaavammat neuvovat aloittelijoita.

– Taitokeskusten neulekahviloissa ja kursseilla on aina paikalla käsityöalan ammattilainen ohjaajamassa. Keskuksia löytyy Suomesta toistasataa: eteläisin on Helsingissä ja pohjoisin Pellossa.

Jos neulominen ei nappaa, voi huovuttaa, punoa, painaa, solmia tai kirjoa – erilaisia tekniikoita riittää. Oma juttu löytyy kokeilemalla.

– Kun tekemisestä tulee onnistumisen ilo tuskastumisen sijaan, haluaa tehdä jatkossakin käsillään asioita.

Lähimmän Taitojärjestön toimipisteen löydät osoitteesta taito.fi.

Julkaistu Terveydeksi! 4/2018

teksti Virve Järvinen
kuvat iStockphoto
asiantuntijoina käsityötieteen professori Sinikka Pöllänen, Itä-Suomen yliopisto ja markkinointipäällikkö Tarja Kähkönen, Taito Pirkanmaa Oy

Apteekki

APTEEKKIHAKU