Itsehoito | 03.01.2019
Eroon kynsisienestä
Kynsisieni on vaaraton mutta kiusallinen vaiva, joka kannattaa hoitaa ajoissa. Se iskee useimmiten varpaiden kynsiin ja tarttuu hoitamattomasta varvasvälisilsasta tai jalkapohjan silsasta.
Aktiivisen ihmisen vaiva
Kynsisieni eli kynsisilsa on silsasienen aiheuttama tulehdus, jota esiintyy käytännössä keski-ikäisillä ja vanhuksilla. Aikuisista noin joka kymmenes sairastaa kynsisientä. Lapsilla kynsisieni on hyvin harvinainen.
Miehillä kynsisieni on yleisempi kuin naisilla. Tämän arvellaan johtuvan miesten harrastuksista ja töistä, joissa iskut varpaille ovat tavallisia.
Kudosvammat edistävät kynsisienen syntymistä ja leviämistä. Esimerkiksi jalkapallossa varpaat tyypillisesti saavat sen tyyppisiä kolhuja, jotka altistavat kynsisienen tarttumiselle.
Myönteisesti ilmaistuna kynsisieni on aktiivisen ihmisen vaiva.
Kynsisieni esiintyy lähes poikkeuksetta varpaan kynnessä, mutta voi harvinaisissa tapauksissa pesiytyä myös sormen kynteen.
Varo vammoja ja suojaa jalat
Silsasienen ei tiedetä tarttuvan suoraan varpaan terveeseen kynteen, vaan se leviää monesti varvasvälin tai jalkapohjan silsan kautta. Tartunnan riskiä voi pienentää, kun hoitaa varvasvälisilsan tai jalkapohjan silsan ajoissa ja varoo loukkaamasta varpaita ja niiden kynsiä.
Kynsivallintulehdus sekä kynsien muut vammat kannattaa hoitaa hyvin, jotta silsasieni ei leviä tulehduksen tai haavan välityksellä.
Jalkojen hyvä hygienia on tärkeää, sillä silsasienilajit viihtyvät kosteassa ja lämpimässä. Sopivan kokoisia kenkiä kannattaa suosia, koska ahtaat kengät altistavat varpaat vammoille.
Julkisissa liikuntatiloissa, saunoissa ja muissa vastaavissa yhteistiloissa jalat kannattaa suojata kengin, varvastossuin tai sandaalein.
Hauras ja hilseilevä kynsi
Varvasvälisilsa tai jalkapohjan silsa ovat monesti oireettomia tai vähäoireisia. Varvasvälisilsa on tyypillisesti pikkuvarpaan ja sen viereisen varpaan välissä.
Jalkoihin pesiytyneestä oireettomasta tai vähäoireisesta silsasienestä saa paremmin viitettä vasta, kun tartunta etenee varpaan kynteen. Kynsisienitulehduksen näkyvinä oireina ovat kynnen rakenteeseen ja väriin liittyvät muutokset. Kynsi on hauraus ja hilseilevä. Usein kynsi paksuuntuu ja sen väri muuttuu esimerkiksi ruskeaksi tai keltaiseksi. Kynteen voi myös tulla laikkuja tai kynsi voi muuttua sameaksi.
Usein kynsisieni on vain osassa kynttä tai muutamassa kynnessä. Hoitamaton kynsisieni voi levitä ajan mittaan useaan kynteen.
Perusteellinen varmistus
Epäilys kynsisienestä varmistetaan aina mikroskooppinäytteellä ja sieniviljelyllä. Molemmat tutkimukset ovat rutiininomaisia, nopeita ja helppoja.
Näytettä ei oteta ennen kuin mahdollisesta jo käytetystä sienilääkehoidosta on riittävän pitkä aika, koska lääkkeet vaikuttavat pitkään lääkehoidon päättymisen jälkeen. Ulkoisesta kynsisienen hoitoon käytetystä lääkehoidosta on oltava kolme kuukautta ja sisäisesti annostellusta sienilääkehoidosta kuusi kuukautta.
Mikroskooppitutkimuksen tulos voidaan saada jo muutaman päivän sisällä, mutta sieniviljelyn lopulliset tulokset saadaan noin kuukauden kuluttua.
Jo epäilyksestä lääkäriin
Lääkäriin kannattaa hakeutua aina, jos epäilee kynsisienitulehdusta. Hyvänä nyrkkisääntönä voi todeta: mitä aiemmin, sen parempi. Kun kynsisienitulehdus on vasta alkuvaiheessa, hoitotulokset ovat parempia ja lääkehoito on vähemmän kuormittavaa.
Toisaalta myös laajalle levinnyt kynsisieni on hyvä syy hakeutua hoitoon. Esteettisen ja sosiaalisen haitan lisäksi paksu kynsisieni voi hankaloittaa arkea monella tapaa: sienen runtelemaa ja pahoin karstoittunutta kynttä ei voi kunnolla leikata. Pahasti paksuuntunut kynsisieni voi myös vaikeuttaa sopivien ja hankaamattomien jalkineiden löytämistä sekä rikkoa sukkia.
Hoitoon monia vaihtoehtoja
Alkava kynsisieni eli kynnen kärjessä tai pinnalla oleva sieni voidaan yrittää hoitaa apteekkien itsehoitovalikoimaan kuuluvin paikallishoitoainein. Hoito on pitkä ja voi kestää jopa vuoden. Paksuuntuneiden kynsien hoitoa pyritään toisinaan tehostamaan urealiuotushoidolla.
Laajasti levinneen kynsisienen hoidossa käytetään suun kautta otettavaa sienilääkettä. Näitä lääkkeitä on olemassa useita, ja hoitoajat vaihtelevat kuudesta viikosta kolmeen kuukauteen.
Sienilääkkeisiin voi liittyä sivuvaikutuksia ja haitallisia yhteisvaikutuksia monien lääkkeiden kanssa. Siksi hoitava lääkäri harkitsee aina tarkkaan ja tapauskohtaisesti lääkehoidon järkevyyden ja tarpeellisuuden.
Kynsisieni on vaaraton mutta kiusallinen vaiva, joka kannattaa hoitaa ajoissa. Se iskee useimmiten varpaiden kynsiin ja tarttuu hoitamattomasta varvasvälisilsasta tai jalkapohjan silsasta.
Teksti Janne Ora, kuvat iStockphoto
Asiantuntijana ihotautien erikoislääkäri Hannele Heikkilä
Julkaistu Terveydeksi! 4/2015
