‹ Takaisin

Hoidossa  |  23.01.2024   |  TARJA VÄSTILÄ   |  EINO ANSIO

Esteet on tehty voitettaviksi

Nuorta aitajuoksijalupausta Antti Sainiota ei ykköstyypin diabetes hidasta: liikunta pitää sokeritasapainoa kohdillaan. Sairaus on auttanut Anttia huolehtimaan itsestään paremmin.

Tavoitteet ovat korkealla: 18-vuotiaan aiturin Antti Sainion omien sanojen mukaan hän saattaa olla ensimmäinen lajinsa olympiakultamitalisti, jolla on diabetes. Jo yksivuotiaana sairastunut Sainio on harrastanut juoksua nelivuotiaasta lähtien.

– Olen pelannut myös kori- ja jalkapalloa. Mutta jos haluaa olla maailman paras, on kilpailtava yksilölajissa. Joukkueena en voi koskaan olla maailman paras, vaikka joukkue voikin.

Tampereen Pyrintöä edustavan Sainion urheilemista ei tyypin 1 diabetes häiritse. Sairaus ei ole vaikuttanut nuoren miehen elämänvalintoihin. Treenit sujuvat ja 400 metrin aitojen juoksu kulkee, niiden ohessa nokialainen Sainio käy urheilulukiota Tampereella. Sekin sujuu.

Sairastua voi missä iässä hyvänsä

Sainion mukaan ei ole tullut puheeksi, miten hänen sairautensa yksivuotiaana huomattiin. Diabetesliiton asiantuntijaylilääkäri Elina Pimiä valaisee, että diabeteksen puhjetessa taaperoikäinen on yleensä voimattoman oloinen, nuupallaan.

– Myöhemmällä iällä tyypillisimmät oireet ovat runsas janotus ja pissiminen.

Perinnöllisyys vaikuttaa tyypin 1 diabetekseen vain jonkin verran. Perimän lisäksi altistavat tekijät vaikuttavat, esimerkiksi infektio voi laukaista haiman beetasolujen tuhoutumisen, jolloin sen tuottama insuliini ei riitä.

– Tärkeää olisi, etteivät vanhemmat syyllistäisi itseään, jos lapsella puhkeaa räkätauti päiväkodissa ja myöhemmin diagnosoidaan tyypin 1 diabetes, korostaa Pimiä.

Ykköstyypin diabetesta sairastaa arviolta 50 000 suomalaista, joista lapsia on noin 4 000. Tautiin voi sairastua missä iässä tahansa, mutta suurin osa sairastuu alle 40-vuotiaana. Mahdotonta se ei ole myöhemminkään.

Säännöllinen ateriarytmi auttaa

Ykköstyypin diabetesta sairastavalle tärkeää on tasainen ateriarytmi. Sainio nauttii päivittäin aamupalan, lounaan, välipalan, päivällisen ja iltapalan.

Pimiän mukaan tyypin 1 diabetes ei ole syömisen sairaus, vaikka hiilihydraatteja pitääkin miettiä.

– Ennen vanhaan saattoi olla niin, että koko luokalle annettiin synttärikarkit, mutta ei diabetesta sairastavalle. Absoluuttisia kieltoja ei kuitenkaan ole, sairautta ei kannata demonisoida.

Sairauden tekee haastavaksi se, että lukuisat tekijät vaikuttavat verensokerien käyttäytymiseen. Vaikka olisi suunnitellut ruokarytminsä optimaaliseksi, palaveri voi venyä, on stressiä tai liikunta yllättää. Ennakointitaitoa tarvitaan.

Sainio pistää pitkäkestoista perusinsuliinia kerran päivässä heti herättyään. Ennen aterioita hän ottaa lyhytvaikutteista ateria- eli pikainsuliinia, jonka määrä riippuu verensokeriin vaikuttavista ruoka-aineista. Sainio on tottunut arvioimaan aterioidensa hiilihydraatit.

– Olen oppinut katsomaan tarkemmin, mitä syön. Sairauden ansiosta osaan muutenkin huolehtia itsestäni paremmin.

 Hän on Suomen kaikkien aikojen nopein 400 metrin aituri 17- ja 18-vuotiaiden sarjoissa.

Antti Sainio on nuoresta iästään huolimatta jo lahjakkuus. Hän on Suomen kaikkien aikojen nopein 400 metrin aituri 17- ja 18-vuotiaiden sarjoissa.

Sensori kertoo glukoositason

Sainiolla on ollut jo pitkään käytössään sensori, joka on yhteydessä puhelimeen langattomasti. Käyrä näyttää, millä korkeudella veren sokeriarvonsa on. Jos luku on alle neljän, on tarpeen syödä jotain – jos taas luku on korkea, pitää pistää insuliinia.

Sensori seuraa käyttäjänsä glukoositasoa ihonalaiskudoksesta. Sainio on asettanut sensorin siteen alle käsivarteen ja hän vaihtaa sekä kättä että sensoria kahden viikon välein.

– Onneksi hoitotarvikkeet saa yleensä omalta hyvinvointialueelta kolmen kuukauden tarpeiksi kerralla. Terveysteknologia on muuttunut valtavasti monipistoshoidossa ja tullut helpottamaan hoitotaakkaa, toteaa Pimiä.

Liikunta kannattaa aina

Sainion mukaan liikunta pitää verensokerin tasaisena. Hän kannustaakin kaikkia ykköstyypin diabetesta sairastavia lapsia urheilemaan sekä heidän vanhempiaan ymmärtämään liikunnan merkityksen. Pimiäkin korostaa, että liikunta kannattaa aina.

– On hyvä muistaa, että esimerkiksi sadan metrin räjähtävä juoksu nostaa verensokeria, kun taas maraton tai pyöräily laskee sitä. Jos alkaa harrastaa uutta lajia, alkuun glukoositasoa on seurattava erityisen tarkasti.

Esimerkiksi ennen rasitusta voi tankata 20 grammaa hiilihydraattia, jota on lasillisessa mehua, leipäpalassa tai banaanissa.

Matala verensokeri tuntuu heikotuksena, kylmän nihkeän hikisenä ja sekavana olona, voi olla jopa vaikea puhua ja ymmärtää. Jos hypoglykemiaoireita ei tunnista, ennakoivasta sensorista on turvaa: se hälyttää sekä matalasta että korkeasta glukoosista.

Korkea verensokeri ja insuliinin puute voi johtaa ketoasidoosiin eli happomyrkytykseen. Oireina ovat epämääräinen huono olo ja heikko keskittymis- ja suorituskyky.

– Matalaa verensokeria pitää ryhtyä korjaamaan heti, sillä vaarana on tajunnan menetys. Korkeaa sokeritasoa kannattaa korjata pian, määrittelee Pimiä.

Tiede kehittyy koko ajan

Tyypin 1 diabeteksesta ei voi parantua. Ainoa parantava ja harvinainen hoito on vaikean munuaisten vajaatoiminnan yhteydessä saatava uusi munuainen ja sen ohella uusi haima.

– Sensorit ovat jo mullistaneet hoitoa. Vastikään on tullut älykyniä, joiden avulla sovelluksesta voi seurata sekä insuliinin annostelua että sen vaikutusta glukoosiin.

Pikainsuliinipumppu on vuosia ollut markkinoilla. Aterioiden yhteydessä pumpulle kerrotaan aterian hiilihydraattimäärä, jotta se osaa ehdottaa oikeaa insuliinimäärää. Pumpun käyttö on lapsilla yleisempää kuin aikuisilla. Laitteen kalleuden takia sitä ei myönnetä kaikille.

Parhaillaan tutkittavana on kerran viikossa annosteltava insuliini. Se todennäköisesti tulee aikoinaan markkinoille, mutta Pimiä uskoo, että sitä käytetään ensin tyypin 2 diabeteksen hoitoon. Hän pitää insuliininpuutokseen parempana apuna älypumppua, joka annostelee insuliinina jatkuvasti pieninä sykäyksinä. Ne muuttuvat glukoositason perusteella.

– Uusia hoitoja on yritetty keksiä jo yli vuosikymmenen ajan. Tiede kehittyy ja hoidossa otetaan varmasti vielä merkittäviä kehitysaskelia.

Korkealle ja kovaa

Sainio on Suomen kaikkien aikojen nopein 400 metrin aituri 17- ja 18-vuotiaiden sarjoissa. Elokuussa alle 20-vuotiaiden EM-kisoissa Jerusalemissa hän pinkoi hopealle Suomen saadessa kaksoisvoiton. Nyt syksyn peruskuntokauden jälkeen on alkanut hallikausi. Seuraava isompi tavoite on alle 20-vuotiaiden MM-kisat, jotka järjestettäneen Perussa.

– Menestys siellä olisi aika kiva juttu: tähtään mahdollisimman korkealle.

Miten tyypin 1 ja 2 diabetes eroavat toisistaan?

  • Tyypin 1 diabetes on autoimmuunisairaus, joka vaatii elinikäisen insuliinihoidon. Syynä on insuliininpuutos eli haiman insuliinia tuottavien beetasolujen tuhoutuminen sisäsyntyisen tulehduksen seurauksena.
  • Tyypin 2 diabetesta kutsutaan myös aikuistyypin diabetekseksi. Se on ryhmä sairauksia, joiden syynä on insuliiniresistenssi eli insuliinin vaikutus on heikentynyt tai insuliinineritys on häiriintynyt tai molemmat. Sairastanut voi saada verensokeritasonsa normaaliksi painonlaskun tai liikunnan lisäämisen avulla. Geeneissä oleva alttius säilyy.

Asiantuntijana asiantuntijaylilääkäri Elina Pimiä, Diabetesliitto

Julkaistu Terveydeksi! 4/2023

Apteekki

APTEEKKIHAKU