‹ Takaisin

Hoidossa  |  08.12.2016

Vältä diabeteksen liitännäissairaudet

Häiriintyneen sokeriaineenvaihdunnan kanssa eläminen ei ole pikkujuttu. Liitännäissairauksilta välttyminen vaatii diabeetikolta tietoa ja taitoa sekä motivaatiota ylläpitää terveellisiä elämäntapoja.

Tyypin 2 diabeteksessa elimistön glukoosiaineenvaihdunta on häiriintynyt. Sairaus johtaa pahimmillaan moniin vaikeisiin liitännäissairauksiin, kuten sepelvaltimotautiin, aivohalvaukseen, munuaisten vajaatoimintaan, silmän verkko-kalvosairauteen ja neuropatiaan eli hermomuutoksiin.

Liitännäissairauksia ehkäistään parhaiten hoitamalla hyvin diabetesta. Hoidon kulmakivet ovat ruokavalio, liikunta, painonpudotus sekä lääkehoito. Verensokeri pysyy tasaisena, kun suosii ruokavaliossaan runsaskuituisia täysviljatuotteita ja kasviksia sekä välttää liiallista sokerin ja suolan käyttöä sekä kovaa rasvaa. Tupakointi lisää myös monia riskejä, erityisesti sydän- ja verisuonisairauksia. Diabeetikon tulisi kiinnittää erityistä huomiota myös hampaiden ja suun terveyteen, sillä suun tulehdukset, esimerkiksi ientulehdus tai sieni-infektio, huonontavat diabeteksen tasapainoa.

Nokian terveyskeskuksen diabeteshoitaja Satu Kankaanpää kertoo, että terveellinen ruokavalio on lopulta yksinkertainen asia ja muutoksia kannattaa lähteä tekemään pienin askelin, koska silloin ne yleensä ovat pysyvämpiä.

− Ravitsemussuositukset ovat hyvin laajat, ja niiden sisältä löytyy kyllä jokaiselle valinnanvaraa, eikä mistään ruuasta tarvitse kokonaan luopua. Tärkeintä on miettiä ateriarytmitys, rasvan laatu ja määrä sekä annoskoot.

Hälytysmerkkeihin reagoitava jo ennen diagnoosia

Moni Kankaanpään potilaista on sairastanut tyypin 2 diabetesta pitkään. Osa käy vuosittain kontrollikäynnillä, osalla liitännäissairaudet vaativat tiheämpää seurantaa. Ensi kertaa Kankaanpään vastaanotolle tullaan yleensä siinä vaiheessa, kun diabetes on diagnosoitu.

− Parasta tietysti olisi, jos voisin ottaa vastaan potilaat jo ennen diagnoosia, jos riskitekijöitä on, mutta valitettavasti tähän ei ole resursseja, Kankaanpää kertoo.

− Omahoitaja aloittaa yleensä varhaisen elämäntapa- ja painonhallintaohjauksen. Tänään minulle tulee potilas, jolla sokerin pitkäaikaisarvot ovat vielä normaalirajoissa. Päivin paastoarvot ovat olleet hieman koholla ja hänellä on erityisenä riskitekijänä nuorempana sairastettu raskausdiabetes.

Diabetestutkija Jouko Saramies toivoo, että juuri verensokeritasapainon varhaisiin muutoksiin suhtauduttaisiin perusterveydenhuollossa vakavammin, sillä glukoosiaineenvaihdunnan heikkeneminen vaikuttaa elimistön toimintaan jo paljon ennen kuin sokeriarvot ylittävät diagnoosiin tarvittavan viitearvon.

− Diagnosoitua diabetesta hoidetaan meillä hyvin, mutta tyypin 2 diabeteksen kohdalla ennaltaehkäisy olisi kansanterveyden kannalta tärkeintä, sillä sairaus ei puhkea yhtäkkiä vaan kehittyy 15−20 vuoden aikana, Saramies kertoo.

Häne mukaansa varhaisen vaiheen elämäntapamuutokset, muutaman kilon painonpudotus ja liikunnan lisääminen, voivat pysäyttää sokeriaineenvaihdunnan heikentymisen ja ehkäistä tyypin 2 diabeteksen kehittymisen.

Omahoidolla iso rooli liitännäissairauksien ehkäisyssä

Diabeteshoitajan on tärkeä puhua potilaalle diabeteksesta aineenvaihdunnan sairautena, sillä silloin tulevat esille sairauden moninaiset vaikutukset. Saramiehen mukaan liitännäissairauksien ehkäisyyn ja hyvään elämänlaatuun tähtäävä laaja-alainen hoito on tärkeää.

− Glukoosiaineenvaihdunnan heikkeneminen on kokonaisvaltainen huononnus ihmisen psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Lista on pitkä: unenlaatu ja vireystila heikkenevät, verenpaine nousee, valtimoiden sisäpinnat tulehtuvat ja kolesteroliarvot huononevat, munuaisten ja maksan toiminta heikkenevät, näkökyky heikkenee ja neuropatia heikentää kiputuntemusta niin, että suolitukoksen tai sydäninfarktin kipua ei huomaa, yleinen vastustuskyky heikkenee ja haavat tulehtuvat herkästi.

Sydän- ja verisuonisairaudet ovat niin tiiviisti yhteydessä tyypin 2 diabetekseen, että Satu Kankaanpää toteaa usein potilailleen yksinkertaistaen, että diabetes on sydän- ja verisuonisairaus. Sitä kautta on helpompi selittää, miksi hoito on tärkeää.

Saramies pitää pääsääntönä, että mitä matalammat glukoosiarvot läpi vuorokauden ja mitä matalampi kolesteroli ja verenpaine, sitä paremmin diabeetikko selviää ilman liitännäissairauksia.

Koska hyvä hoitotasapaino vaatii tehokasta omahoitoa, diabeteshoitajan kannustava ote on tärkeä.

− Diabeetikkoja on niin paljon, että potilaan on välttämätöntä oppia seuraamaan ja tulkitsemaan itse verensokerin vaihteluita. Potilaiden voimaantuminen itsenäisten päätösten tekemiseen ja vastuuseen omista elämäntavoista on ensiarvoisen tärkeää, Saramies korostaa.

Hermomuutoksia tulee tarkkailla

Kankaanpään vastaanotolle saapuva Seppo Manni on sairastanut diabetesta pitkään ja käy mielellään kontrollikäynneillä hakiessaan liuskoja verensokerimittariin. Alkuun jutellaan kuulumiset ja tarkastetaan seurantavihkosta hyvänä pysyneet verensokeriarvot. Manni kertoo saaneensa painoa pois ja liikkuneensa enemmän. Hänen hoidossaan moni asia liittyy liitännäissairauksiin, mikä on tyypillistä pitkään sairastaneilla. Tällä kertaa puhutaan sappileikkauksen jälkeisistä vatsavaivoista ja uniapneatutkimuksesta.

− Liitännäissairauksien hoidossa auttaminen on osa työtäni. Silmänpohjan kuvaukset tehdään tietyin välein, ja jos potilaalla on riskijalat eli tunnottomuutta, verenkiertohäiriöitä tai haavaumia, ohjaan potilaan jalkahoitajalle tai tarvittaessa lääkärille, Kankaanpää sanoo.

Manni kertoo tavanneensa ensiavussa miehen, jolta oli ehkä juuri diabeteksen takia amputoitu jalka. Neuropatia on yksi diabeteksen hankalimpia liitännäissairauksia, ja se voi pahimmillaan johtaa jalan kuolioon: kun jalkaan tulevaa haavaa ei tunnottomuuden takia huomaa ja diabetes vielä heikentää vastustuskykyä, voi hoitamaton haava tulehtua pahasti. Hyvä verensokeritasapaino on myös neuropatian paras ehkäisykeino.

Neuropatian osalta Manni saa huokaista helpotuksesta, kun Kankaanpää tutkii hänen jalkansa ja tunto on niissä normaali.

Lääkehoito hidastaa diabeteksen etenemistä

Diabeteshoitaja on potilaalleen tärkeä tietolähde. Manni on nähnyt televisiosta diabeteksesta kertovan ohjelman, joka on herättänyt pohtimaan sairauden syitä. Kankaanpää kertoo, että tyypin 1 diabetesta esiintyy Suomessa väkilukuun nähden paljon ja se liittynee osittain geeniperimäämme, eikä siihen sairastumista toistaiseksi voida estää. Tyypin 2 diabeteksen syitä voi hakea pitkälti epäterveellisistä elämäntavoistamme, ja siihen sairastuminen lisääntyy kiihtyvällä vauhdilla kaikkialla maailmassa.

− Nykyajan elämänrytmi on ongelma. Ruokaa on yllin kyllin, sitä syödään kerralla paljon ja ruokailujen välit venyvät pitkiksi. Elimistön pitäisi saada tasaisesti polttoainetta, ja myös liikuntaa tulisi sisältyä päiviin tasaisesti, jotta aineenvaihdunta toimisi oikein.

Pian käy ilmi, että Manni on alkanut pelätä sairauden etenemistä ja mahdollista insuliinihoitoa. Kankaanpäälle huoli on tuttu – moni pelkää lääkityksen aloittamista. Hän lohduttaa Seppoa ja kertoo, että pistoshoito on helpompaa ja turvallisempaa kuin yleensä kuvitellaan.

− Moni kokee, että sairaus on tosi paha, jos on pistettävä insuliinia. Kyse voi kuitenkin olla elimistön tottumisesta lääkkeisiin ja uuden hoitokeinon tarpeesta. Lääkityksen tarve muuttuu sairauden keston ja ihmisen ikääntymisen myötä.

Myös Jouko Saramies painottaa tärkeiden elämäntapamuutosten ohella lääkehoidon merkitystä.

− Lääkityksen tiedetään hidastavan taudin etenemistä ja siksi sen varhainen aloittaminen on tärkeää.

Potilaan motivaatio ratkaisee

Kankaanpää toimi ennen nykyistä työtään 16 vuotta diabeteshoitajana Diabetesliitossa.

− Moni asia tyypin 2 diabeteksen hoidossa on parantunut. Tieto sairauden kulusta on lisääntynyt. Sairaus saadaan nykyään varhemmin kiinni, ja lääkkeitä on tullut lisää ja ne ovat tehokkaita.

Liitännäissairaudet ovat diabeteksen hyvän hoito-tasapainon kautta nykyisin paremmin hallinnassa, ja esimerkiksi jalkoja joudutaan amputoimaan hyvin harvoin.

Toisinaan Kankaanpää kohtaa tilanteita, joissa joutuu nostamaan kädet pystyyn.

− Kun kaikki keinot on käytetty ja sokerit ovat aina vaan korkealla, se on turhauttavaa. Tai kun potilas kieltäytyy hoidon tehostamisesta, esimerkiksi insuliinihoidosta.

Onneksi hyviä hoitovaihtoehtoja on useimmiten mahdollista tarjota. Kankaanpään työn suurin haaste syntyy siitä, että diabeteksen hoito vaatii ihmisen omaa panostusta.

− Ihmiset ottavat hyvin hoitoa vastaan, ja yleensä motivaatiota löytyy alussa paljon. Valitettavasti sen ylläpitäminen arjessa ei ole aina helppoa. Silloin on tärkeää, että tsemppaan ja keksin keinoja motivaation löytymiseen.

Teksti Marjaana Roponen kuvat Sami Reivinen
Asiantuntijoina diabeteshoitaja Satu Kankaanpää, Nokian kaupunki ja diabetestutkija Jouko Saramies, Eksote

Julkaistu Terveydeksi! 4/2016