‹ Takaisin

Lääketietoa  |  08.12.2016

Lääkekorvaukset muuttuvat vuonna 2017

Peruskorvattavista reseptilääkkeistä voi jatkossa saada Kela-korvauksen vasta, kun edellinen lääke-erä on käytetty lähes kokonaan. Tavoitteena on vähentää kotiin kertyvien ylimääräisten lääkkeiden määrää ja sitä kautta lääkehävikkiä.

Miksi lääkekorvauksia leikataan?

Yhteiskunnan lääkekustannukset ovat kasvaneet vuosi vuodelta. Vuonna 2015 Kela korvasi reseptilääkkeitä lähes 1,4 miljardin euron arvosta.

Uudet ja aikaisempaa kalliimmat lääkkeet kasvattavat korvausmenoja. Jotta rahat riittävät uusiin lääkkeisiin myös jatkossa, lääkekustannusten kasvua on hillittävä.

Hallitusohjelmassa on päätetty, että Kelan lääkekorvausmenoja leikataan 150 miljoonalla eurolla vuodesta 2017 lukien. Osa säästöistä toteutettiin jo vuonna 2016 niin, että vuodelle 2017 jäi 134 miljoonan euron säästötavoitteet.

Keskeisiä uusia säästökeinoja ovat lääkeyritysten välisen hintakilpailun lisääminen, lääkejätteen vähentäminen, rationaalisen eli järkevän lääkehoidon edistäminen sekä muiden diabeteslääkkeiden kuin insuliinivalmisteiden siirtäminen alempaan erityiskorvausluokkaan. Muutokset tulevat voimaan vuoden 2017 alussa.

Miksi lääkehävikkiä kannattaa vähentää?

Käyttämättä jääneet lääkkeet aiheuttavat turhia kustannuksia sekä asiakkaalle että yhteiskunnalle.

Apteekkariliitto on arvioinut, että apteekista hankittuja reseptilääkkeitä jää käyttämättä vuosittain jopa 95–125 miljoonan euron arvosta. Summa vastaa noin 3–4 prosenttia koko Suomen reseptilääkemyynnistä.

Tavallisia syitä, miksi lääkkeitä palautetaan apteekkiin, ovat lääkkeen vanhentuminen, lääkevalmisteen vaihto toiseen lääkkeeseen, haittavaikutukset sekä se, että lääkettä on ostettu varmuuden vuoksi.

– On sekä potilaan että yhteiskunnan edun mukaista, että pyrimme eri toimenpitein vähentämään lääkehävikkiä. Toimilla on myös ympäristön kannalta suotuisa vaikutus, koska osa käyttämättömistä lääkkeistä päätyy luontoon, toteaa Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Vesa Kujala.

Miten muutokset vaikuttavat asiointiin apteekissa?

Korvattavien lääkevalmisteiden toimitusvälien seurantaan kiinnitetään aiempaa tarkempaa huomiota. Muutosten tavoitteena on vähentää kotiin kertyvien lääkkeiden määrää ja sitä kautta lääkehävikkiä.

Peruskorvattavista reseptilääkkeistä voi jatkossa saada Kela-korvauksen vasta, kun edellinen lääke-erä on käytetty lähes kokonaan. Aiemmin sama käytäntö on koskenut erityis- ja lisäkorvattuja lääkkeitä.

Uudesta lääke-erästä voi jatkossa saada korvausta aikaisintaan kolme viikkoa ennen edellisen erän loppumista, kun valmistetta on ostettu kerralla kolmen kuukauden hoitoaikaa vastaava määrä. Tämä niin sanottu joustoaika pitenee hieman, sillä aiemmin se oli erityiskorvatuilla lääkkeillä kaksi viikkoa. Uusi joustoaika koskee kaikkia Kela-korvattavia lääkkeitä.

– Uudistus voi helpottaa hieman lääkeostojen suunnittelua, kun joustoaika ei ole enää niin tiukka, pohtii proviisori Jaana Harsia-Alatalo Kelan lääkeryhmästä.

Jos lääkettä on edellisellä kerralla ostettu kahden kuukauden hoitoaikaa vastaava määrä, seuraavan lääke-erän voi ostaa kaksi viikkoa ennen lääkkeiden loppumista. Enintään kuukauden ostoissa joustoaika on yksi viikko.

Toinen iso muutos koskee erityisen kalliita lääkehoitoja, joissa yksi lääkepakkaus maksaa yli 1 000 euroa. Näitä valmisteita saa vuoden 2017 alusta alkaen kerralla korvattuna vain kuukauden tarvetta vastaavan määrän.

– Erityisen kalliita lääkkeitä käytetään esimerkiksi syövän, veren hyytymishäiriöiden, keuhkoverenpaineen, MS-taudin ja reuman hoidossa, Harsia-Alatalo kertoo.

Miten reseptien voimassaoloaika muuttuu?

Lääkemääräykset ovat 1.1.2017 alkaen voimassa pääsääntöisesti kaksi vuotta aiemman yhden vuoden sijaan. Tavoitteena on vähentää terveydenhuollon kustannuksia ja vapauttaa lääkärien työaikaa reseptien uusimisesta muihin tehtäviin.

– Tämä on myös asiakkaiden kannalta erittäin hyvä uutinen, Harsia-Alatalo huomauttaa.

Sääntelystä on joitakin poikkeuksia, jolloin lääkemääräys on voimassa vain vuoden. Esimerkiksi pääasiassa keskushermostoon vaikuttavien PKV-lääkkeiden lääkemääräykset ovat jatkossakin voimassa yhden vuoden määräämis- tai uudistamispäivästä. Sama koskee biologisia lääkevalmisteita, joille on saatavilla tehon ja turvallisuuden puolesta samankaltainen biosimilaari.

Miten diabeteksen lääkehoidot jatkossa korvataan?

Erityiskorvausjärjestelmää muutetaani vuoden 2017 alusta alkaen siten, että diabeteslääkkeistä muut kuin insuliinivalmisteet siirretään alempaan erityiskorvausluokkaan.

Noin 246 000 henkilöä sai vuonna 2015 erityiskorvausta muista diabeteslääkkeistä kuin insuliineista. Kyseisten lääkkeiden korvaussumma on kaksinkertaistunut vuodesta 2010. Markkinoille on tullut uusia, kalliita diabeteslääkkeitä, ja myös näitä lääkkeitä käyttävien potilaiden määrä on kasvanut.

Muutoksen jälkeen Kela korvaa muiden diabeteslääkkeiden kuin insuliinien hinnasta 65 prosenttia, eli korvattavuus on samalla tasolla esimerkiksi sepelvaltimo- ja verenpainetaudin lääkkeiden kanssa. Insuliinihoito säilyy yhä ylemmässä, 100 prosentin erityiskorvausluokassa kaikille diabetespotilaille, jotka sitä tarvitsevat.

– Yksittäiselle potilaalle muutos voi olla iso, etenkin jos käytössä on uudempia ja kalliita lääkkeitä. Omavastuun nousua rajoittaa kuitenkin lääkkeiden vuosiomavastuu eli niin sanottu lääkekatto, jonka täyttymisen jälkeen Kela korvaa lääkkeen hinnasta valtaosan, Jaana Harsia-Alatalo Kelasta muistuttaa.

Laajeneeko lääkevaihto?

Epilepsialääkkeet otetaan vuoden 2017 alusta alkaen apteekin lääkevaihdon ja viitehintajärjestelmän piirin silloin, jos niitä käytetään muissa käyttöaiheissa kuin epilepsiassa.

Epilepsialääkkeistä sai vuonna 2015 korvausta noin 185 000 henkilöä. Arviolta kaksi kolmasosaa heistä käytti näitä lääkkeitä muun sairauden kuin epilepsian vuoksi, eli esimerkiksi psykiatristen tai muiden neurologisten sairauksien hoitoon. Näiden potilaiden lääkitys voidaan siis jatkossa vaihtaa apteekissa edullisempaan.

Kun lääkevalmisteen patentti umpeutuu, markkinoille tulee usein kilpailevia valmisteita, jotka sisältävät samaa vaikuttavaa ainetta.

Jos lääke kuuluu viitehintajärjestelmään, asiakkaalle tarjotaan apteekissa edullisinta vaihtokelpoista valmistetta. Kelan korvaus maksetaan viitehinnan mukaan.

– Jos jokin lääkkeissä tai niiden korvauksissa askarruttaa, asiasta kannattaa keskustella apteekissa tai oman lääkärin kanssa, Vesa Kujala Apteekkariliitosta kannustaa.

Lisää tietoa

Kuinka suuri Kela-korvaus on?

Kela maksaa sinulle korvausta lääkkeistä, kliinisistä ravintovalmisteista ja perusvoiteista, jotka on määrätty reseptillä sairautesi hoitoon ja joille on vahvistettu korvattava hinta. Yleensä saat korvauksen suorakorvauksena apteekissa, ja maksat itse vain omavastuun.

Saat korvausta ostamistasi lääkkeistä sen jälkeen, kun vuosittainen alkuomavastuusi on täyttynyt. Alkuomavastuu on 50 euroa. Se ei koske lapsia eikä nuoria.

Jos lääke on peruskorvattava, Kela korvaa sen hinnasta 40 prosenttia.

Jos lääke kuuluu alempaan erityiskorvausluokkaan, Kela korvaa sen hinnasta 65 prosenttia. Ylemmän erityiskorvausluokan lääkkeet Kela korvaa kokonaan lukuun ottamatta 4,50 euron lääke- ja ostokertakohtaista omavastuuta.

Itse maksamasi osuus korvattavista reseptivalmisteista kerryttää lääkkeiden vuosiomavastuuta eli lääkekattoa. Vuonna 2017 vuosiomavastuu on 605,13 euroa. Jos vuosiomavastuusi ylittyy, sinulla on oikeus lisäkorvaukseen. Tällöin maksat loppuvuoden ajan jokaisesta korvattavasta valmisteesta vain 2,50 euron omavastuun.

Jos lääkettä voi hankkia kerralla vähemmän kuin kolmen kuukauden hoitoaikaa vastaavan määrän, sovelletaan poikkeavaa lääkekohtaista omavastuuta. Tällainen tilanne on esimerkiksi niillä, jotka hankkivat lääkkeensä valmiiksi annosjaeltuina kahden viikon erissä. Poikkeava lääkekohtainen omavastuu on jokaiselta alkavalta hoitoviikolta 0,38 euroa ylemmän erityiskorvausluokan lääkkeillä ja 0,21 euroa lisäkorvatuilla lääkkeillä.

Teksti Virpi Ekholm, kuvat iStockphoto
Asiantuntijoina proviisori Jaana Harsia-Alatalo, Kela ja farmaseuttinen johtaja Vesa Kujala, Apteekkariliitto

Julkaistu Terveydeksi! 4/2016